Raasepori Pride - Karjaan keskusta sateenkaaren väreissä lauantaina

Lauantaina 2. syyskuuta järjestettiin Raaseporissa Karjaalla pride-tapahtuma. Suomeksi tapahtuman nimi on Raasepori Pride ja ruotsiksi Raseborg Pride. Järjestäjien mukaan tapahtumalla ei ollut varsinaista teemaa, mutta kantava ajatus oli se, että yhdenvertaisuus, ihmisoikeudet ja rakkaus koskevat kaikkia ihmisiä.

Tulossa erillinen kuvagalleria.

Päivän tapahtumat käynnistyivät pride-kulkueeseen järjestäytymisellä kello 11 alkaen. Keskipäivällä urheilukeskuksen luota starttanneen ja keskustan katujen läpi edenneen pride-kulkueen jälkeen käynnistyi Bulevardin puistossa puistojuhla, jossa tervetulosanojen ja juhlapuheen lisäksi nähtiin erilaisia viihteellisempiäkin esityksiä. Myös lapsille oli järjestetty koko päiväksi omaa ohjelmaa.

Kulkueessa oli osallistujia järjestäjän arvion mukaan lopulta noin 300. Arvion mukaan urheilukeskukselta lähti liikkeelle runsas parisataa ihmistä käsittänyt kulkue, mutta se sai matkan varrella lisävahvistusta.

Puistojuhlan tervehdyspuheessaan Regnbågsankan rf:n puheenjohtaja Catariina Salo pohti sitä, onko Suomessakin lisääntynyt vuosittaisten pride-tapahtumien määrä johtanut priden inflaatioon. Hän kuitenkin muistutti, ettei kyse ole siitä, mikä pride-tapahtuma isoin ja kaunein - vaan kyse on prideen osallistuvista yksilöistä, sillä juuri tietty pride-tapahtuma voi olla jollekin se vuoden tärkein, esimerkiksi siksi, että juuri kotipaikkakunnalla nostetaan esiin ihmisten yhdenvertaisuus. Kaikkien ihmisten näkeminen yhdenvertaisina ei ole vielä Suomessa toteutunut. Salo kehotti jatkamaan pride-tapahtumien järjestämistä kaikissa pikkukylissä - ja muistutti solidaarisuuden tärkeydestä.

Setan tervehdyksen esitti järjestön hallituksen jäsen Emil Bulut, joka muistutti paikallisten pridejen ympäri Suomen olevan oleellinen osa yhteisön näkyväksi tekemistä ja sitä, että vähemmistöön kuuluvat tukevat toisiaan. Hän muistutti, että lainsäädäntöä myöten sateenkaarivähemmistöjen syrjintä ja näiden elämän näkymättömäksi tekeminen on yhä yleistä. Esimerkiksi hän otti translain, joka vaatii kokonaisuudistuksen. Kuuluu kaikille -kampanjassa vaaditaan itsemääräämisoikeutta sukupuoleen kaiken ikäisille ja sterilisaatiopakon kumoamista sekä kunkin tarpeista lähtevää hoitoa ja tukea, joka arvostaa kunkin ihmisten ihmisoikeuksia.

Bulut otti esiin myös lakivaliokunnassa makaavan Äitiyslaki-kansalaisaloitteen. Valiokunta ei ole edelleenkään päättänyt kansalaisaloitteen jatkokäsittelystä. Hän esitti huolensa demokratian toteutumisesta ja kansalaisaloitteiden arvostamisesta, mikäli valiokunta nyt hyllyttää Äitiyslaki-aloitteen. Hän arvioi aloitteen menevän eduskunnassa läpi, mikäli se vain pääsee suuren salin käsittelyyn. Hän kehotti luomaan poliittista painetta asian eteenpäin viemiseksi. Ranneliike.net toi jo alkukesästä esiin sen, että Äitiyslaki-kansalaisaloitteen jatkokäsittelystä päättämistä koskeva kohta poistettiin yllättäen valiokunnan 13.6. kokouksen esityslistalta.

Bulut muistutti myös hlbtiq-vähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden asemasta.

Puistotapahtumassa puhujana oli myös Setan 1970-luvun puolivälissä ensimmäisenä varapuheenjohtajana toiminut Olli Stålström. Hän kertoi järjestön varhaishistoriasta ja sen kohtaamista haasteista, esimerkiksi järjestön toimiston säännöllisesti osakseen saamasta ilkivallasta. Stålström vertasi tuota aikaa nykyhetkeen, ja totesi olevan vaikea uskoa, että tämä on sama maailma. Hän iloitsi edistyksestä ja siitä, että hlbti-vähemmistöillä on paljon tukijoita eri poliittisissa puolueissa.

Stålström nosti puheessaan esiin Setan sisäisiä riitoja 1980-luvun alussa ratkoneen nuoren juristin Tarja Halosen ja muisteli vuonna 1981 järjestettyä ensimmäistä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen marssia Helsingin Mannerheimintiellä, jolloin järjestön nimissä marssittiin ensimmäistä kertaa katukäytävällä. Jo aiemmin oli osoitettu mieltä Helsingin Vanhassa Kirkkopuistossa. Hän toi esiin myös 1980-luvun aids-kriisiin liittyvän sekavan tilanteen, ja nosti esiin paikalla olleen Jorma Hentilän ja hänen merkityksensä tilanteen saamisessa hallintaan.

Setan ja suomalaisen hlbti-yhdenvertaisuustaistelun varhaisaikojen näkyvä hahmo Jorma Hentilä puolestaan muisteli ranneliike.netille, että 1980-luvun puolivälissä, aids-kriisin ollessa pahimmillaan, Helsingin Mannerehimintietä marssi Pikku-Parlamentin puistosta kohti Espan lavaa hieman alle 100 henkeä. Tuolloin päätettiin, että seuraavana vuonna ei marssita, vaan järjestetään muuta ohjelmaa. Hän totesi tuolloin pohditun alle sadan hengen marssin Helsingissä toimivan asiaa vastaan, sillä aikaisempina vuosina oli Setan marsseissa ollut enemmän väkeä.

Nyt hän iloitsi siitä, että Karjaan kokoisellakin paikkakunnalla useampi sata henkeä lähtee liikkeelle.

Hentilä otti kantaa myös Turku Priden ympärillä käytävään keskusteluun. Hän totesi ranneliike.netille, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten asema yhteiskunnassa ei ole yhtä hyvä kuin miesten asema. Erityisesti hän nosti esiin vielä huonommassa tilanteessa olevat transsukupuoliset henkilöt, joiden aseman eteen pitäisi kaikkien hlbti-vähemmistöihin kuuluvien tehdä työtä. Hentilä myös muistutti, että mikäli ääriliikkeet saavat lisää voimaa, saavat homomiehetkin osansa mahdollisista kielteisistä vaikutuksista. Hentilä viittasi esimerkiksi pakolaisia ja maahanmuuttoa koskeviin kielteisiin asenteisiin, joita esiintyy homomiesten keskuudessa.

Järjestyksessään toinen Raasepori Pride

Raasepori pride on yhden päivän mittainen tapahtuma. Iltapäivän ohjelmaan kuuluu myös keskustelutilaisuus, jonka aiheena on evankelis-luterilaisen kirkon ja seksuaalivähemmistöjen suhteen historia ja nykypäivä. Keskustelun jälkeen on vuorossa sateenkaarimessu. Bio Pallaksessa nähdään elokuva Pride. Viimeistä päivää on auki pride-taidenäyttely Galleria Fokuksessa. Täysi-ikäisille tarkoitettu iltatapahtuma RainbowClub on Työväentalolla kello 19 alkaen.

Tänä vuonna tapahtuman taustalla ei ole ollut yhdistystä tai muuta pysyvää toimijaa, vaan riippumaton työryhmä. Raasepori Pride -tapahtuman koordinaattori Paula Ikonen kertoo ranneliike.netille kymmenhenkisen porukan tehneen töitä puolen vuoden ajan tapahtuman järjestämiseksi. Hän kertoo, että tulevien vuosien suhteen mietitään mahdollista yhdistyksen perustamista.

Kesällä 2016 tapahtuma järjestettiin Tammisaaressa, ja silloin kaupungin nuorisotoimi oli vahvasti järjestelyissä mukana.

Raaseporin kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta yhdistyivät. Raaseporissa asuu lähes 30 000 asukasta. Ennen yhdistymistä Tammisaaren asukasluku oli noin 15 000, Karjaan noin 10 000 ja Pohjan noin 5 000.

raaseporipride.fi