Kansalaisaloite äitiyslaiksi luovutettiin eduskunnan puhemiehelle perjantaina 9. syyskuuta kello 10. Joukko äitiyslakia tukevia järjestöjä toteaa luottavansa, että eduskunta ymmärtää äitiyslain suojaavan naisparien lasten turvallista kasvua.
Äitiyslakia koskeva kansalaisaloite luovutettiin puhemies Maria Lohelalle eduskunnassa perjantaina 9. syyskuuta. pic.twitter.com/SBG71QrgWe
— SuomenEduskunta (@SuomenEduskunta) 9. syyskuuta 2016
- On hienoa saada esitys äitiyslaista vihdoin eduskunnan käsittelyyn. Kolme hallitusta perä jälkeen on jättänyt antamatta oikeusministeriössä valmistellun valmiin esityksen, toteaa Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.
- Olen hyvin luottavainen, että eduskunta ymmärtää, että äitiyslaki on lapsen edun mukainen. Esitys äitiyslaista on hyvin käytännöllinen. Lailla korjataan yhden lapsiryhmän oikeusturvaa vaarantamatta kenenkään muun oikeuksia. Äitiyslakia sovelletaan vain niissä tapauksissa, joissa lapselle ei ole teoriassakaan vahvistettavissa isää. Kun työteliäs adoptioprosessi korvataan äitiyden tunnustamisen prosessilla, yhteiskunta myös säästää resurssejaan, Jämsä jatkaa.
Järjestöt muistuttavat, että keväällä 2017 voimaan tuleva tasa-arvoinen avioliittolaki ei korjaa sateenkaariperheiden lasten heikkoa asemaa. Naisparin lapsen juridinen asema jää edelleen haavoittuvaksi lapsen syntyessä perheeseen. Nykylain mukaisesti tilanne voidaan korjata vasta lapsen syntymän jälkeen perheen sisäisellä adoptiolla.
- Olen joutunut adoptoimaan oman lapseni. Jos olisin mies, olisin ollut heidän vanhempansa syntymästä lähtien, sanoo sateenkaariperheen äiti Katriina Rosavaara.
Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta toteaa kahden juridisen vanhemman vahvistaminen lapselle syntymästä asti suojaavan lapsen turvallista kasvua.
- Yhteiskunnan on huolehdittava jokaisen lapsen oikeusturvasta, Koivuranta sanoo.
Kansalaisaloitteessa esitetään oikeusministeriössä syksyllä 2014 valmistellun esityksen hyväksymistä sellaisenaan. Äitiyslaki mahdollistaisi, että naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa voitaisiin vahvistaa tunnustamalla lapsi neuvolassa, ilman tarvetta perheen sisäiseen adoptioon. Tällainen käytäntö on voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa ja lukuisissa muissa Euroopan maissa kuten Maltalla ja Espanjassa.
Esitys äitiyslaista vastaa sisällöltään tämän vuoden alussa voimaan tullutta isyyslakia, ja alun perin äitiyslakikin oli suunniteltu astumaan voimaan yhtä aikaa isyyslain uudistuksen kanssa.
Järjestöjen mukaan naisparille syntyvän lapsen oikeusturva paranee toivotun lakimuutoksen myötä huomattavasti, koska hänen juridinen suhteensa molempiin vanhempiinsa olisi selvä jo syntymästä lähtien. Nykyiseen käytäntöön, jossa lapsi adoptoidaan perheen sisäisesti, voi mennä useita kuukausia tai jopa vuosi. Siihen asti lapsi on hyvin turvattomassa asemassa, jos toinen vanhemmista menehtyy tai vanhemmat eroavat.
- Tutkimusten mukaan ei-synnyttäneen äidin juridinen asema suhteessa lapseen vaikuttaa myös vanhempien yhdessä pysymiseen, ja vanhempien yhdessä pysyminen puolestaan edistää lapsen hyvinvointia, kertoo tutkija, psykologian tohtori Kia Aarnio.
Aarnio kartoittaa sateenkaariperheiden lasten hyvinvointia Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen ja Sateenkaariperheet ry:n yhteisessä tutkimushankkeessa.
Sateenkaariperheet, Väestöliitto, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Amnesty International Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto, Seta, Monimuotoiset perheet -verkosto, Suomen Setlementtiliitto, Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto, Naisasialiitto Unioni, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, Adoptioperheet, Regnbågsankan, HeSeta, Pirkanmaan Seta, Turun seudun Seta, Jyväskylän Seta, Mummolaakso ja Kasary toteavat tukevansa kansalaisaloitetta äitiyslaiksi. Järjestöt katsovat oleva lapsen edun mukaista, että hänen juridinen asemansa on selvä niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista.