Suomen ja Venäjän välinen lainvalvontaviranomaisten koordinaatioryhmä alkaa käsitellä laittoman maahantulon torjunnan lisäksi myös muita "keskeisiä rikoksentorjunnan aiheita". Tästä ilmoitti sisäministeri Petteri Orpo (kok) selostaessaan venäläiskollegansa Vladimir Kolokoltsevin kanssa käymiään neuvotteluja tiistailta 26.1. Keskusteluissa voidaan törmätä Suomen ja Venäjän osittain varsin erilaisiin käsityksiin siitä, mikä on rikollista ja mikä ei.
"Vaikka laitonta maahantuloa voidaan torjuta useiden jo olemassa olevien kahdenvälisten sopimusten avulla, kuten rikoksentorjuntasopimusten ja rajajärjestelmäsopimusten nojalla, uuden yhteistyöasiakirjan aikaansaamiseksi jatketaan neuvotteluja", kertoi Orpo.
"Sovimme, että lainvalvontaviranomaisten koordinaatioryhmä, joka välillämme on ollut, kokoontuu pikaisesti ja sen asialistalle otetaan laittoman maahantulon torjunnan lisäksi muita keskeisiä rikoksentorjunnan aiheita", sanoi Orpo. Ministeri ei viestimien mukaan selventänyt, millaisesta laajennuksesta on kyse.
Suomen lainsäädäntö ja rikoskäsitys poikkeavat Venäjästä osittain melkoisesti. Tasa-arvoaihepiiriia sivuavassa lainsäädännössä Suomi on viime vuosina liikkunut suuntaan, joka on viestimien antaman kuvan perusteella poikennut Venäjän valtavirrasta. Suomi on ilmeisesti myös myöntänyt turvapaikkoja tilanteissa, joissa Suomeen hakeutunut Venäjän kansalainen on kärsinyt sikäläisestä rikollisuusmäärittelystä, mutta ei ole suomalaisen näkemyksen mukaan rikollinen.
Ministeri Orpo ei täsmentänyt, mihin ryhdytään nyt suomalaisten ja mihin venäläisten toivomuksesta. Olettaa voi, että Suomen on tehtävä myönnytyksiä saadakseen vastavuoroisuutta.
Suomen nykyinen hallitus edustaa keskusta-oikeistolaisia arvoja, mutta sekä kokoomuksen että keskustapuolueen ministeriryhmien piirissä on myös arvoliberaaleja. Okeusministeri Jari Lindström on julkisuudessa profiloitunut tasa-arvokysymyksissä vanhoillisuuteen taipuvaiseksi.
Laajennetun rikostorjuntayhteistyön alkaessa selvinnee, missä vaiheessa ja miten suomalainen asiakirjojen julkisuusperiaate koskee sitä.
Yhteistyö rikollisuuden torjunnassa voi sivuta Suomen kansalaisten ja muiden Suomessa asuvien oikeusasemaa. Viime vuosina suomalaisten ja muiden Suomessa oleskelevien yksityisyys ja mielipidevapaus on nähty kansainvälisesti vaarassa ensisijaisesti liittyen suhteeseen Yhdysvaltoihin. Kylmän sodan vuosina valtiolla oli takataskussaan lainsäädäntö ystävällismielisen maan loukkaamisesta.