Tasa-arvoiseen avioliittolakiin liittyvä ahdistus kumpuaa heikosta historiantajusta, kirjoittaa Kanavan (2/2014) kolumnissaan Marketta Mattila. Kirjoittaja suosittaa avioliittolakiuudistuksen vastustajille sen tutkimista, millainen on ytimeltään se perinteinen avioliitto, jota puolustavat.
Mattila toteaa, että Timo Soinin kuuliaisuus katolisessa kirkossa 800-luvun paikkeilla luotua avioliiton sakramenttia kohtaan on tehnyt aiheesta PS-puolueen keihäänjärjen vuoden 2014 Suomessa.
Kirjoittaja purkaa myös Teuvo Hakkaraisen väitettä homoseksuaalisesta pakkovallasta, joka riistäisi perinteisiin perhearvoihin uskovilta ihmisoikeudet ja on pahempaa kuin kommunismi. - Hakkaraisen epäloogisen ajatteluketjun perinnekortti ei oikein toimi, kirjoittaa Mattila ja toteaa avioliiton olevan historiallinen instituutio, mutta olevan mahdotonta osoittaa nivelkohtaa, missä uusiutunut muoto kulloinkin muuttuu ikiaikaiseksi perinteeksi.
- Pitäisikö Suomessa lähteä etsimään kristillisen avioliiton oikeuskäsitykseen perustuvia alkusäkeitä Roomasta vai kauempaa Kreikasta? Vai hakea perinteiden lohtua samaa sukupuolta olevien rakkausliitoista, joita myös löytyy kristillisestä traditiosta, Mattila kysyy. Hän huomauttaa, että varhaiskristillisenä aikana avioliitto oli yksityisasia, johon ei liittynyt yhtenäistä uskonnollista tai muutakaan seremoniaa. Mattila viittaa myös professori Jukka Korpelan kirjaan ortodoksisesta miesliittojen siunaamisesta keskiajalla, Miesparin siunaaminen (2011).
- Suomeen sana avioliitto pesiytyi hitaasti, etenkin itään. Karjalaiset puhuivat avioliiton sijaan miehelolosta. - Suomessa vasta vuoden 1734 laki teki avioliiton pakolliseksi. "1600- ja 1700-lukujen perussuomalaiset" eivät juuri olleet kiinnostuneita kirkon ja valtion avioliitosta, vaan aviottomia lapsia syntyi "esikommunistiseen tyyliin" ennätysmäärin, lohkaisee Mattila.
Kirjoittaja toteaa myös sarkastisesti, että "kovin moni naimisissa oleva perussuomalainen ei ole solminut avioliittoa". Katolisen näkemyksen mukaan ei-katolinen pappi ei kykene siunaamaan Jumalan aviopuolisoiden välille luomaa yliluonnollista ja purkamatonta sakramentin sidettä. Uskonpuhdistuksessa jäi katolisten seitsemästä sakramentista luterilaisuuteen vain kaste ja ehtoollinen.
Kanava-lehden nykyinen 42. vuosikerta on 70-luvun lehtijärjestelyn takia samalla Suomalaisen Suomen 82. vuosikerta. Lehden levikkirakennetta tarkemmin tuntematta voi olettaa, että Kanavassa julkaistu tasa-arvoista avioliittoa tukeva kolumni voi hetken vaikuttaa myös lehteä lukevien arvokonservatiivien ajatusmaailmaan, kunnes torjunta kytkeytyy päälle. Kanavaa julkaisee Otavamedia Oy. Marketta Mattila on sipoolainen yhteiskuntatieteiden maisteri, joka ehti aikanaan toimia sanomalehti Uuden Suomen kulttuuritoimituksen päällikkönä.