Ukrainan pääministeri Mykola Azarov varoittelee EU:sta innostuneita kansalaisiaan EU-vaarasta: homoliitoista. Pääministerin mukaan viisumit EU-alueelle poistuvat vain, kun hyväksytään homoliitot.
Pääministeri puhui lauantaina hallitusta tukevassa mielenosoituksessa. Hän kertoi, että EU vaatii samaa sukupuolta olevien avioliiton tunnustamista ja lakia seksuaalisten vähemmistöjen yhdenvertaisuudesta. ”Onko yhteiskuntamme siihen valmis?”, kysyy presidentti Janukovitsin vahva liittolainen RIA Novostin mukaan. Kansa huusi vastauksen: ”Ei”. Toinen pääministerille epämieluisa EU-vaatimus on biometrinen passi.
Ukrainassa vieraileva EU-delegaatio kertoi, että mitään sellaisia vaatimuksia ei ole esitetty vapaakauppasopimuksen ehdoksi. Se on totta, että EU vaatii syrjintäkieltoa iän, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Kiovassa on viikonloppuna ollut satoja tuhansia EU-myönteisiä ihmisiä koolla, mutta myös kymmeniä tuhansia hallituksen kannattajia mobilisoitiin kaduille. Heitä tuli linja-autoilla itäisestä Ukrainasta.
Venäjä-mielisen presidentti Janukovitshin ja hänen hallituksensa suhtautuminen EU:n laajenemiskomissaarin johtamiin neuvotteluihin on ollut nuivaa. Ukrainassa on homoasioita käytetty runsaasti propagandavälineinä viime viikkoina. On ollut mm. mainostaulukampanja, jossa varoitetaan EU:n homomyönteisyydestä. Epäillään, että kampanjan takana on Venäjä. Maanantaina Janukovitsh oli Moskovassa neuvottelemassa kaasun hinnasta.
Ukraina on pahasti jakautunut. Läntinen osa haluaa kohti EU:ta, itäinen osa kohti Venäjää. Presidentti Tarja Halonen kertoi maanantaina radion Ykkösaamun haastattelussa näkemyksistään Ukraina-asiassa. Jos Ukraina haluaa säilyä yhtenäisenä valtiona, siellä pitäisi löytää kompromisseja maan itäisen ja läntisen osan välille. Ulkopuolisten ei pitäisi lietsoa asioita, vaan ukrainalaisten on itsensä ratkaistava maansa ongelmat. Venäjän vaikutus näkyy itäisessä Ukrainassa, Venäjään luotetaan. Maan hallinto on autoritaarinen. Nyt siellä oli amerikkalaispoliitikko puhumassa länsimielisille mielenosoittajilla, joten asioihin sekaantujia riittää. Halonen ei osaa sanoa, kumpi olisi Ukrainalle parempi: lähentyminen Venäjän suuntaan vai lähentyminen EU-suuntaan. Mutta katudemokratiaan Halonen ei usko, vaikka mielenosoitukset ovatkin osa demokratiaa. Mielenosoitukset helposti kärjistyvät. Jos valittu maan johto halutaan pois, on käytävä neuvotteluja eikä yritettävä kaatamista suoralla katudemokratialla. Katudemokratiasta on huonoja esimerkkejä muualta entisistä itäisen ryhmän maista, esim. Unkarista.