Uusien lakien uskotaan parantavan transihmisten asemaa
Uutinen
Yhteiskunta
vaeltaja2006
5
Ensi vuonna eduskunta saa käsiteltäväkseen tasa-arvolain uudistetun version ja aivan uuden yhdenvertaisuuslain. Viime vuonna hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa oli merkintä, että sukupuolivähemmistöjen, siis esim. transihmisten, syrjintäsuojasta ja tasa-arvon edistämisestä tullaan säätämään tasa-arvolaissa. Syrjintäsuoja koskisi paitsi työelämää myös koulutusta, viranomaistoimintaa ja palveluita. Lakiin tulee myös tasa-arvon edistämisvelvoite. On tapahtumassa suuri muutos, jolla tulee olemaan merkitystä. Asia ei ole vielä eduskunnassa.
Monien mielestä ollaan käännekohdassa. Lakiin saadaan merkittäviä uusia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita. TransHelsinki 2013 -viikon työelämäseminaarissa eilen perjantaina 22.11.2013 oli koolla iso joukko lakien valmisteluun osallistuvia. Oli mm. lainvalmistelija ministeriöstä, työmarkkinaosapuolten edustajat, tasa-arvovaltuutettu ja kansalaisjärjestöjen väkeä. Mm. eilisen seminaarin järjestäjä DreamWearClub (DWC) on ollut mukana lakia valmistelevassa työryhmässä. DWC edustaa transvestiitteja.
Mikä muuttuu? Tasa-arvolaki käsittelee miesten ja naisten tasa-arvoa, mutta tasa-arvon käsite laajenee myös sukupuolisiin vähemmistöihin. Tasa-arvo yritetään nähdä laajemmin. Jo vuodesta 2005 transihmisten tasa-arvoasioita on tulkittu tasa-arvolain mukaan. Nyt lakiin saadaan tarkemmat säännökset syrjinnästä ja sanktioista. Samaan aikaan valmistellaan yhdenvertaisuuslakia. Sen piirissä ovat seksuaalivähemmistöt. Tällä hetkellä tasa-arvoasioita seuraa tasa-arvovaltuutettu. Yhdenvertaisuuslain myötä saadaan yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Työelämäseminaarissa käytiin läpi nykyistä tilannetta. Monissa puheenvuoroissa kävi ilmi, että transihmiset kohtaavat syrjintää. Voima-lehden toimittaja etsi työpaikkaa hameeseen pukeutuneena. Työhönotoissa ei oltu suopeita. Poliittisesti positiivisena uutena ilmiönä voi pitää keskustanuorten rohkeaa liberaalia linjaa. Seminaarissa kuultiin räväkkä puheenvuoro siltä suunnalta.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu
Seminaarin lopulla kiiteltiin sitä, että tällä kertaa ei takerruttu termeihin, vaan käsiteltiin sisältöjä. Seuraavassa koosteessa on kaikki seminaarin valmistellut puheenvuorot mutta ei yleisökeskustelua.
*
Setan pääsihteerin Aija Salon puheenvuoron otsikkona oli: ”Sukupuolella töissä”. Teema on hyvin ajankohtainen, koska tasa-arvolakiin parhaillaan valmistellaan muutoksia. Uudessa laissa sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä määritellään osaksi sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja tällainen syrjintä on kiellettyä. Se tarkoittaa, että jo nykyään on kiellettyä syrjiä toista sukupuolta – miehiä tai naisia. Jatkossa on kiellettyä syrjiä transihmisiä, siis niitä, joilla sukupuoli-identiteetti on erilainen kuin heidän biologinen sukupuolensa. Myös niille transihmsille tulee syrjintäsuoja, jotka ainoastaan haluavat pukeutua toisen sukupuolen mukaisesti.
Aija Salo puheenvuorossaan käsitteli työelämän kysymyksiä. Sukupuolen moninaisuuteen liittyy paljon SALAPERÄISYYTTÄ. Työpaikoilla ei ole tietoa esim. transihmisistä eikä ole uskallusta kysellä. Salaperäisyyttä pitäisi purkaa. Tärkeää työpaikalla on HYVÄ JOHTAMINEN. Hyvä johtaja on tasavertainen, kuunteleva, johdonmukainen, oikeudenmukainen. Perimmiltään työpaikalla työntekijät ja työnjohto ovat SAMALLA PUOLELLA. Koko organisaatio hyötyy avoimesta, oikeudenmukaisesta ilmapiiristä.Yhdenvertaisuuden edistäminen on kaikkien etu.
Audio
Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen puhui siitä, miten transihmisten asemaa voitaisiin parantaa työelämässä. Tuoreen perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan transihmiset on vahvasti syrjitty ihmisryhmä. Työelämässä transihmiset usein putoavat työhönotossa. Heillä ei ole samoja etenemismahdollisuuksia kuin muilla. On myös häirintää ja ahdistelua. Tasa-arvolaissa kielletään syrjintä työpaikalla sukupuolen perusteella, ja vuodesta 2005 alkaen tämän lain piiriin on luettu myös sukupuolivähemmistöt, mm. transihmiset. Oikeustapauksia on ollut vähän, mutta ongelmia työpaikoilla on ollut. Hyvitystä lain rikkomuksista saa vain oikeuden kautta. Tasa-arvolain osalta oikeustapauksia on kuitenkin verraten vähän ja hyvitykset ovat arvoltaan vähäisiä. Tärkeä viranomaisten suositus on ollut se, että kaikki työtodistukset ja tutkintotodistukset kirjoitetaan uusiksi, kun henkilön sukupuoli on muuttunut.
Audio
Tasa-arvovaltuutetun puheenvuoroa kommentoi Setan transpoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Hanna Leppänen. Hänelle työelämä on tuttua, koska hän on toiminut suuren yrityksen pääluottamushenkilönä ja työsuojeluvaltuutettuna. Hänen mielestään stigmojen purkaminen työpaikoilla on tärkeää. Syrjintä perustuu usein stigmaan. Transihmiseen lyödään negatiivinen leima, ja se vaikuttaa kaikissa tilanteissa. Kuitenkin työnantajalle tärkeintä pitäisi olla se, että jokainen tyontekijä on hyvä ja tekee parhaansa yrityksen hyväksi. Helposti transihminen kuitenkin koetaan huonommaksi kuin muut. Transihmisten suuri ongelma on se, mitä muut ajattelevat. Mitä asiakkaat, esimiehet ja muut työntekijät ajattelevat. Transihmisessä itsessään ei useinkaan ole ongelmaa. Ongelmat tulevat ulkoapäin. Mutta on paljon tapauksia, että transihminen irtisanotaan, kun hän kertoo lähtevänsä sukupuolen korjausprosessiin tai häntä syrjitään työhönotossa tai etenemismahdollisuudet ovat heikot. Vessojen käyttö on yksi käytännön ongelma-alue.
Sovittelu on monessa tapauksessa hyvä vaihtoehto.
Audio
*
Tarja Arkio Akavasta esitteli mielenkiintoisen selvityksen siitä, minkä verran eri jäsenliittojen lakimiehet ovat joutuneet tekemisiin transkysymysten kanssa. Ammattijärjestöissä ei yleensä kuulla mitään ”hyvistä” tapauksista. Vain ”huonoista” kantautuu tieto.Näin kysyttiinNäin vastattiin
Audio
Tarja Arkio selvittää asiaa tarkemmin ja kommentoi tuloksia.Työnantajapuolta edusti Minna Etu-Seppälä. Hän on Elinkeinoelämän keskusliitosta, EK:sta. Miten työnantajat suhtautuvat syrjintäkysymyksiin. Työnantaja joutuu miettimään esim. sitä, voidaanko nainen tai transihminen lähettää työtehtäviin arabimaihin. Tällä hetkellä markkinatilanne ja kilpailu on kovaa, eikä firmoissa ole aikaa tietoisesti lähteä syrjimään ketään työntekijää. Tärkeintä pitäisi olla se, miten työtehtävät hoidetaan. Yksityiselämä ei ole työnantajan asia. Mutta asiakkaat voivat aiheuttaa päänvaivaa. Hyväkin asiakas voi olla suvaitsematon. Tämä on arjen realismia. Työnantaja ei useinkaan tiedä työntekijän seksuaalista suuntatumista tai transidentiteettiä, mutta jos työpaikalla esiintyy sen suhteen ongelmia, työnantaja vastaa siitä, ettei ketään syrjitä tai kiusata. Työnantaja joutuu välillä miettimään myös henkilön työtehtäviä. Ongelmia voi tulla myös esim. maahanmuuttajien kohdalla.
Audio
Voima-lehden toimittaja Henrik Lahtinen teki tutkivaa journalismia: naisenlaisena miehenä työnhaussa. Hän soitti työhönottajille ja meni sinne naisen asussa. Työpaikkoja ei tullut.
Audio
Komennttipuheenvuoron käytti Patricia Dreamwearclubista. Hän kertoi kokemuksiaan myös omalta työpaikaltaan. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Suuren yrityksen markkinatilanteessa on tapahtunut niin paljon, että on aika yhdentekevää, jos yksi työntekijä jonain päivänä tulee töihin mekko päällä.
Audio
*
Tarja Filatov (sd) on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja. Hän kertoo. että jonkin verran on ollut paineita, että ei haluttaisikaan laajempaa tasa-arvokäsitettä vaan haluttaisiin pitäytyä miesten ja naisten tasa-arvossa.
Työelämä on sellaista, että jossain päin ollaan suvaitsemattomia, mutta on myös paljon halua toimia suvaitsevaisesti. Aina ei kuitenkaan ole osaamista ja työelämän tilanteissa on vaikeita kysymyksiä ratkottavana, esim. pukeutuminen, lävistykset, yms.. Työnantaja haluaisi olla suvaitsevainen, mutta pelkää asiakkaiden vastustusta. On oltava kuitenkin terve järki, ettei tehdä sellaisia pykäliä joilla menetetään työpaikkoja, kun esim. asiakkkaat ovat suvaitsemattomia. Lainsäätäjä joutuu nyt miettimään, milloin lain kirjaimesta voidaan poiketa ”perustellusta syystä”.
Audio
Syrjimättömyyden valvonta on iso kysymys. Perinteisesti työsuojeluorganisaatio on kutsuttu apuun, ja ammattiliitot ja työnantajaliitot puolustavat omien jäsentensä oikeuksia. Myös siihen, millaisia sanktioita asetetaan rikkomuksista, tulee kiinnittää huomiota. Esim ei voi olla niin, että tasa-arvolain rikkomuksista rangaistaan kovemmin ja yhdenvertaisuuslain rikkomuksista lievemmin. Tämäntyyppisiä ilmiöitä on ollut näkyvissä. Jos sanktio on kovin lievä, työnantaja voi hyötyä rikkomuksesta, esim. liian pienestä palkasta työntekijälleen.
Keskustapuolueen ”nuoriso-osastolta” Silja Silvasti antoi täydeltä laidalta pöllytystä oman puolueensa ”ukko-osastolle”. Aiheena Silja Silvastilla oli ”työelämä vuonna 2040”. Todellisuudessa hän kuitenkin puhui räiskyvästi keskustanuorten tasa-arvopoliitikasta. Keskustanuoret ovat olleet viime aikoina hyvin aktiivisia ja eri suuntaan kuin kokoomuksen nuoret. He ovat olleet mukana viime kesän pridessä ja myös Tahdon2013-kampanjassa. Keskustanuoret haluavat olla ”piikkinä puolueen lihassa”. Keskustapuolueessa tasa-arvoasiat ovat perinteisesti olleet naiskansanedustajien asioita. Trans-sanaa ei puolueen piirissä ole montakaan kertaa lausuttu. Sateenkaariperhe on tuntematon käsite.
Audio
Yhdenvertainen vanhuus –hankkeen koordinaattori Salla-Maija Hakola veti yhteen käytyä työelämä-keskustelua. Työelämän jälkeen koittaa vanhuus ja työelämällä on kauaskantoiset vaikutukset vanhuuteen: millaisena säilyy ihmisen toimintakyky ja millainen on taloudellinen turva eläkeiässä. Vanhuudessa tyytyväisyyteen ja hyvinvontiin vaikuttaa se, miten henkilö uskaltautuu olemaan oma itsensä ja kertomaan omista toiveistaan ja voimavaroistaan. Tuleva laki itsemääräämisoikeudesta tulee vaikuttamaan laajasti hoitokentällä. Lakiin liittyy uutena ”hoitotahto”. Hoitotahdossa vanhus voi kertoa, miten hän esim. vanhustentalossa haluaa elää. Hoitotahto tulee olemaan vanhustyöntekijän tärkeä työkalu.
On aika ovelaa, että kaksi puhujaa ihan pokkana antoi itsensä olla syrjintää-by-proxy -narutettavia. Mä en ole nähnyt ikinä sellaista asiakasta, jolle olisi ongelmallista jonkun sukupuoli tai etnisyys, sen sijaan minä olen nähnyt useita työhönottajia, jotka projisoivat omat ennakkoluulonsa ajattelemalla että tietyt ryhmät olisivat ennakkoluuloisia. Kyllä jo siinä vaiheessa, kun töihin hakee niin on varautunut siihen, että joutuu kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja on varmasti kohdannutkin.
Kyllä ne asenteet ovat ongelma työhönottajilla ja lähes pelkästään niillä.
Termit olivat ihan perseestä ("transu", "transseksuaali", "sukupuolenvaihdos") ja kertoo kyllä aika paljon asiaan paneutumattomuudesta. Jos minä lähtisin duuniin, enkä olisi selvittänyt alan termejä, niin potkut tulisivat aika nopeasti.
Kun nyt on ilmeistä, että työhönotossa syrjitään ja että potkut tulee herkästi, niin jos tai kun tämä laki ei mene läpi, niin pitää keskittyä työttömien asioiden parantamiseen.
Olen eri mieltä Aija Salon kanssa tästä sukupuolen demystifioinnista. Jos on perusihmisyys ja inhimillisyys hallussa, niin ei tarvitse tietää sukupuolesta yhtään mitään. En minäkään tiedä paljon mitään somalikulttuurista, mutta ei se estä minua kohtelemasta niitä ihmisinä.
