Syyskuun lopulla Ruotsissa syntyi kohu, kun Dagens Nyheter paljasti poliisin romanirekisterin. Myöhemmin radiohaastattelussa selviteltiin Ruotsin poliisin homorekistereitä. QX on tutkinut asiaa lisää.
Ruotsin Radion P4 –ohjelmassa poliisin toimintaa tutkinut Leif GW Persson kertoi 1970-luvun homorekisteristä Tukholmassa (”bögregister”). Tutkija työskenteli silloin poliisihallituksessa. Rekisterissä oli tuhansia homoja – monet heppoisin perustein. Homoja pidettiin hämäräperäisinä.
Toinen tutkija kertoo, että poliisin homorekisteri poltettiin 1970-luvun lopulla, samaan aikaan kun Ruotsin sosiaalihallitus mielenosoitusten jälkeen poisti homoseksuaalit tautiluokituksesta. Tutkijan mukaan vielä 1970-luvulla poliisin sisällä oli paljon ennakkoluuloja homoja kohtaan. Homouden pelättiin tarttuvan ja homot yhdistettiin rikollisiin. Luultavasti homorekistereitä oli myös Göteborgissa ja Malmössä. Tarkkaa tietoa homorekistereistä ei ole. On vain satunnaisesti julkitulleita yksityiskohtia.
Yksi tutkija kertoo, että vielä 1993 T-bana-poliisi harjoitti häirintää Centralen-aseman vessassa käyviä homomiehiä vastaan. Se kuvastaa poliisin asenteita. Tutkijat eivät usko, että poliisilla yhä olisi homorekisteriä. On vaikea kuvitella, mihin sellaista käytettäisiin. Sydsvenskan-lehdessä kuitenkin syyskuussa tuntematon haastateltava kertoi, että Malmön poliisi systemaattisesti kartoitti vielä 1990-luvun lopussa kruisailevia homomiehiä.
RFSL:n entinen puheenjohtaja Stig-Åke Petersson tietää Lundin homorekisteristä, joka perustettin 1970-luvulla. Nimenä oli ”Spaningsnytt” (”haku päällä –uutiset”). Sitä julkaistiin viikottain ja siinä oli henkilötietoja poliisia kiinnostavista homoista ja myös lesboista. Stig-Åke Peterssonin mukaan kyse on vanhasta poliisin ajattelutavasta.
Toinen veteraani Göran Söderström (kirjoittanut Tukholman homohistoria-kirjan) kertoo, miten poliisin homorekisteröinti alkoi jo 1883, jolloin etsittiin miesprostituoituja. Esim. näyttelijä August Palme joutui siihen rekisteriin lisämääreellä sodomiitti. Lisää merkitystä rekisteri sai, kun alettiin valokuvata epäiltyjä.
Uusi rekisteri perustettiin vuonna 1944, samana vuonna, kun homoseksuaaliuus tuli lailliseksi Ruotsisssa. Rekisteri oli salainen, mutta se tuli julkisuuteen vuonna 1951 Kejne- ja Haijby-tapausten yhteydessä. Nämä homoskandaalit saivat poliisin tehostamaan salaista homorekisteröintiä. Rekisteri paljastui 1964, ja rekisterissä oli n. 300 miestä. Heistä kolmasosa ei ollut syyllistynyt mihinkään. Rekisteri hävitettiin 1966, mutta kaikessa hiljaisuudessa perustettiin uusi rekisteri.
(Lähde: QX)
Uutisia homorekistereistä on ollut lehdissä syyskuun lopussa ja lokakuun alussa, mutta mitään suurta kohua ei asiasta ole syntynyt. Suomessa kyseltiin vuonna 1985 Setan keskustelutilaisuudessa, onko meillä homorekisteriä. Silloin poliisi vastasi, että poliisilla saa olla erilaisia rekistereitä.
http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=20&thrdid=14049
Romanirekisteri aiheutti suuren kohun
Dagens Nyheter paljasti syyskuun lopulla, että poliisilla on romanirekisteri, jota on täydennetty DN:n hallussa olevan tiedostokansion mukaan vielä 29.5.2012. Rekisteröidyistä romaneista vain osa on syyllistynyt jonkinlaiseen laittomuuteen. Poliisin rekisterissä on tiedot yli 4000 romanista. Ainakin 1000 lasta on mukana rekisterissä. Poliisi aluksi kielsi rekisterin olemassaolon, mutta Dagens Nyheter tiesi rekisteristä lisää yksityiskohtia. Ihmisiä on yhdistelty perheittäin ja suvuittain. Rekisteri sijaitsee Skåne-poliisin tietojärjestelmässä ja se on nimetty: ”kiertelevät” (ringresande). Rekisteri on DN:n mukaan poliisin arkikäytössä.Useiden kaupunkien poliisilla on pääsy rekisteriin. Asiantuntijoiden mukaan tällainen ihmisten rekisteröinti on laitonta. Kyseessä on ilmeisesti ihmisen etniseen taustaan pohjautuva rekisteröinti. Se on rasismia.
Pian uutisen julkaisemisen jälkeen Skånen poliisi myönsi, että rekisteri on olemassa, mutta se on yhden poliisin käsialaa. Tietosuojasta vastuussa olevat valvovat poliisin rekistereitä, mutta tämä rekisteri ei ole ennen ”putkahtanut” esiin. Pääministeri Fredrik Reinfeldt tuomitsi rekisterin laittomana.
Uutinen syynnytti heti mielenosoituksia ja poliisin tiedotustilaisuuksia. Poliisin johto tuomitsi rekisterin ylläpitämisen. Romaneille tieto rekisteröinnistä tuli kuin isku vyön alle. Kaikki alkoivat kysellä: ”Olenko minä rekisterissä?”. Ruotsisssa on paljon myös suomalaissyntyisiä romaneja, joten epäsuorasti asia koskee myös Suomen kansalaisia. Romanit mielenilmauksissaan muistuttivat, että Ruotsi on aktiivinen tuomitsemaan Romanian ja Bulgarian asenteet omia romanejaan kohtaan, mutta samaan aikaan Ruotsissa on rasismia omia romaneja kohtaan.