Kallion kirjastossa järestettiin neljännen kerran pride-viikon keskustelutilaisuus, jonka aiheena tällä kertaa oli avioliitto, avoliitto ja yksineläminen. Keskustelijoina olivat vasemmalta oikealle Juha-Pekka Väisänen, Tiina Vilponen, Anu Silfverberg ja Senni Moilanen. Puheenjohtajana oli Ronja Salmi (kuvassa selin).
Hieman keskustelijoiden taustaa: J-P Väisänen on taiteilija, poliitikko (SKP), Taiteilijat rauhan puolesta -järjestön puheenjohtaja ja Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen. Tiina Vilponen on Sexpon viestintävastaava, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti. Sexpo on toiminut seksuaalisuuden asinatuntijajärjestönä jo vuodesta 1969. Anu Silfverberg on vapaa toimittaja ja kirjailija. Hän on mm. Tulva-lehden perustajia ja jotkut kutsuvat häntä feministiksi. Senni Moilanen on viime aikoina näkynyt Tahdon2013-kampanjan vetäjänä. Ronja Salmi on käsikirjoittaja ja juontaja ja sateenkaariperheen lapsi.
Keskustelussa käytiin läpi avioliiton ja perheen käsitettä. Avioliittokaan ei ole mikään muuttumaton ilmiö. Nykyisin avioliittoa leimaavat avioerot, joita aikaisemmin ei moni voinut kuvitellakaan. Avioliittoa oli ennen pidettävä yllä, vaikka ihmissuhteet liitossa olivat täysin nollassa. Nyt yhteen elämään mahtuu monta avioliittoa.
Häät ovat viime vuosina kiinnostaneet ainakin tv-ohjelmien tekijöitä. On kuninkaallisia häitä ja erilaisia satuhäitä. Kunnon kirkkohäät on monen nuoren parin ihanteena. Mutta ovatko häät ja koko avioliittoinstituutio osa keskiluokkaistumista. Ja senkö takia homotkin haluavat naimisiin? Kun ollaan keskiluokkaisia, meidät hyväksytään paremmin. Joku puhujista oli havainnut, että pari vuotta sitten pride-kulkueessa perheet ja kirkolliset olivat kulkueen alussa, anarkistinen pinkkiblokki viimeisenä hännillä. Ehkä haluttiin, että koko pride-joukko nähdään onnellisena keskiluokkaisena ja kristillistä perhettä arvostavana kansanryhmänä. Yleisön joukosta kuitenkin täsmennettiin, että osanottajien turvallisuuden vuoksi perheet ja kirkolliset pantiin paraatijoukon alkuun.
Puhuttiin myös naimattomien ihmisten asemasta. Homoista ja lesboista lähes puolet on joissakin lehtigallupeissa ilmoittanut olevansa sinkkuja ilman kiinteää parisuhdetta, ja pariskunnistakin osa elää kuin vapaat sinkut. Joidenkin mielestä sinkut ovat vahvoja, toisten mielestä surkimuksia ja luusereita. Nuorten keskuudessa on arvostettavampaa olla parisuhteessa.
Keskustelu oli tiivistä ja napakkaa, erityisesti loppua kohti edetessä. Pride-keskusteluja on vaivannut samojen asioiden vatvominen, kun keskusteluille annettu aika on liian pitkä. Kahden tai kolmen tunnin keskustelun aikana ydinkysymykset on kaluttu loppuun jo moneen otteeseen ja sitten yhdessä kiusaantuneen yleisön kanssa yritetään tappaa aikaa. Tunti tai puolitoista on hyvä aika keskustelulle, ja kun asia loppuu, lopetetaan, ettei mene jahkaluksi. Tässä perjantiai-illan tiiviissä avioliittokeskustelussa ehdittiin avoliitoista ja sinkkuudesta avioliittoon ja eroon saakka eli elämän koko kauneus.