Kun maailma ei enää riitä...
Hmm, aloin täsä ihan oikeesti ajatelemaan, enkä vain stimuloimaan neuronien sähkösykäyksä virtuaalikypärässäni. Metka kokemus pitkästä aikaa...
Hmm, aloin täsä ihan oikeesti ajatelemaan, enkä vain stimuloimaan neuronien sähkösykäyksä virtuaalikypärässäni. Metka kokemus pitkästä aikaa...
Elettiin kai vuotta -95. En nyt muista tarkalleen, siitä kun tuntuu olevan hämmentävän pitkä aika. Muutto suurkaupunkiin oli vielä kaukana edessä ja pieni sieluni taisteli pienessä päässäni ja sydämessäni tuiki tavallisista nuoren miehen, tai no parikympp
Hitaasti mutta varmasti ja lasken yhteen yksi ynnä yksi: Olen sängyssä, joka EI varmasti ole omani, herätyskello soi, mutta MINÄ en sitä kiinni laittanut...
Paratiisi sijaitsi laaksossa ja sen vuoret olivat niin korkeat ettei yksikään ihminen ollut uskaltautunut toiselle puolelle. Asukkaat tulivat toimeen omillaan, he korjasivat hedelmänsä puista ja muun ravinnon he ottivat maasta ja merestä.
Hiljaa poika katseli alas sillalta. Alhaalla oli junarata. Hän mietti omaa elämäänsä ja sen turhuutta. Hän ei ikinä voisi kertoa kellekään homoudestaan. Häntä pelotti tuleva.
Keväinen auringonpaiste lämmitti jo mukavasti, mutta maaliskuun puoliväli piti ilman vielä viileänä, juuri sopivana boolimaljan jäähdyttämiseksi. Oli aika perinteisten keväänkorkkajaisten. Bileitä valmistellaan hartaasti. Viimein ensimmäisten vieraiden al
Hiekka vaan pölisi, kun Timppa kaarsi mopollaan koulun takapihan parkkipaikalle. Poika laski jalkansa maahan, seisten pyöränsä päällä hajareisin, sininen Suzuki tyhjäkäynnillä...
Huhtikuussa olin tehnyt päätökseni muuttaa pois Pohjois-Suomesta. Tuolloin muutos oli huomannut hetkensä koittaneen. Minulla oli ylioppilaskirjoitukset takana. Lähtisin viettämään välivuotta. Etsisin töitä. Suunnittelisin tulevaisuutta, ehkä. Tapaisin uus
Hän nosti kättänsä ja tarrasi niskaani, käänsi päätäni ja suuteli suoraan huulille...
Olen rukoillut näiden ihmisten puolesta. Mutta kun katson heitä nyt, en tiedä, mihin uskoa. Olen niin väsynyt. Vaikka pesisin kuinka itseäni, en saa tätä papin kaapua yltäni.