Liikunta & Tiede -lehden 4/11 kestävyyskuntoraportissa todetaan hyväkuntoisten ja huonokuntoisten ryhmien jakautuneen oletettua enemmän.
Huonokuntoisten alle 40-vuotiaiden miesten osuus on olettamusta selvästi suurempi. Toisaalta hyväkuntoisten yli 40-vuotiaiden miesten ja naisten osuudet ovat myös oletettua suuremmat.
Lehdessä tuloksista todetaan:
- Tulokset sekä niiden perusteella laaditut ennusteet antavat aiheen huolestua erityisesti nuorten työikäisten miesten kestävyyskunnosta, työkyvystä ja terveydestä tulevaisuudessa.
Tutkimuksen mittauksiin osallistui vuosina 2006-2009 kaikkiaan 12 616 työssä käyvää 25-64-vuotiasta suomalaista, noin puolet miehiä ja puolet naisia. Tutkimus tehtiin 210 yrityksessä. Osallistuminen oli vapaaehtoista. Se painottui toimistotyötä tekeviin (73%).
Tutkimuksessa arvioitiin kestävyyskunto polkupyöräergometrilla (maksimaalinen hapenottokyky) ja mitattiin antropometria (pituus, paino, painoindeksi, vyötärön ympärysmitta ja rasvaprosentti), sekä verenpaine.
Tutkimuksen yhteenvetona:
- Kestävyyskuntoa voi parantaa vain fyysiellä kuormituksella. Kestävyyskunnon taustalla oleviin kehon ja elimistön rakenteellisiin muutoksiin vaikuttaminen vaatii enemmän fyysistä aktiivisutta pitkällä aikavälillä.
- Elimistön kuormittaminen liikkumalla ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen ei välttämättä maksa mitään. Kyse on henkilökohtaisesta valinnasta eikä tuloksia voida olettaa saavutettavan pakolla.
Lehden kirjoitus perustuu kesäkuussa 2011 julkaistuun raporttiin: Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto - Nykyhetken tilanne ja ennusteita. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 247 (www.likes.fi ).
