Tom of Finland -retrospektiivin ensimmäinen viikko on mennyt. Lehtiartikkeleita on ollut jonkin verran, ja ensimmäisinä päivinä tv-kamerat ahkerasti vierailivat Turun Logomolla. Eilen näyttelystä oli HBL:ssä ja tänään Helsingin Sanomissa.
http://www.hs.fi/kulttuuri/nayttelyt/artikkeli/Suomipoika+taiteili+maailmalle/HS20110123SI1KU05z1d
Ulkomaisista artikkeleista kiinnitti huomiota erityisesti englantilaisen Guardianin pitkä juttu: "Tom of Finlandin myöhästynyt kotiinpaluu". Artikkelissa Suomi kuvataan aika kielteiseen sävyyn. Siinä muistutetaan, miten lainsäädäntö meillä muuttui hyvin hitaasti liberaalimmaksi, ja vielä vuonna 2010 Helsingissä hyökättiin pride-paraatia vastaan. Tom of Finlandin kerrotaan karistaneen vuonna 1973 suomalaiset tomut jaloistaan ja muuttaneen pois Kalifornian auringon alle. Lehtijuttuihin haastatellut ovat kuitenkin huonosti lukeneet kotiläksynsä: Tom pysyi helsinkiläisenä elämänsä loppuun saakka.
Tomin kotimaisemat olivat eteläisessä Helsingissä
Paras asiantuntija Tom of Finlandin elämänkertaan liittyvissä asioissa on tutkija Kati Mustola. Hän teki laajan selvitystyön viisi vuotta sitten, kun Kluuvin Galleriaan valmisteltiin Tom of Finland -näyttelyä ja näyttelykirjaa "Ennennäkemätöntä - Unforeseen". Kirjaa varten haastateltiin monia Tomin tunteneita, mm. sisaruksia ja ystäviä, ja näin saatiin aikaan luotettava kuvaus Tomista suomalaisena taiteilijana. Ranneliikkeen haastattelussa viikko sitten Kati Mustola kertoi, että kirja ei ole levinnyt ulkomaille, vaikka siinä tekstit ovat myös englanniksi. Suomalainen ei tunnu kelpaavan anglo-amerikkalaiselle maailmalle. Muissa maissa tehdyissä kirjoissa korostetaan Tomin Amerikan-talvia.
Ensimmäisen kerran Tom matkusti Amerikkaan vuonna 1978. Kaliforniassa Tom of Finland vietti 11 talvea. Hän vietti siellä ainoastaan talvikuukaudet ja palasi huhtikuussa takaisin Suomeen. Amerikan viisumitarkastuksessa hän oli aina pukeutuneena pukuun, jottei herättäisi epäluuloja. Ystävät neuvoivat: Raamattu matkalaukussa päällimmäisenä nopeuttaa rajamuodollisuuksia. Kotiin palatessa nahka- ja moottoripyöräkerho MSC:n jäseniä oli toisinaan lentokentällä tervehtimässä kerhonsa kunniajäsentä. Tom oli valittu MSC:n kunniajäseneksi vuonna 1977. Hän sai jäsenkortin n:o 1 ja lisäksi konjakkipullon ainaisjäsenyyden kunniaksi.
1950-70-luvuilla Tom liikkui huomaamattomana öisessä kaupungissa. Muistelmissaan (ranneliikkeen audioarkistossa) hän kertoo, miten hän usein kierteli keskustassa, Tähtirorninmäellä ja Kaivopuistossa. Sieltä löytyi joskus piirroksiin suomalaisia malleja. Iltayön retkien päätepiste oli usein Kirsikkapuisto ja Merenkulkijoiden muistomerkki nykyisen kahvila Carusellin vieressä. 1960-70-luvuilla puisto oli syrjäinen cruisailukohde. Viimeisen kymmenen vuoden aikana puiston luonne on täysin muuttunut, ja alue on nyt suosittu piknik- ja vapaa-ajanviettopaikka. Vierestä lähtee laiva Pihlajasaareen.
Vuonna 1969 Hymy-lehti valokuvin kertoi Helsingin kohtauspaikat. Vasemmalla on Kirsikkapuisto.
Viime vuonna eteläisellä ranta-alueella on tehty valtavia puistoalueen parannustöitä. Merikadun eteläpuolinen alue muuttuu huolitelluksi puistoksi ja kaikki luonnonmukaisuus poistetaan. Vanhat omenapuut on jo kaadettu. Tomin yöllisten kävelyjen aikaan siellä oli vapaasti rehottavaa pusikkoa ja rantakivikkoa myrskyjä vastaan. Merikatu on ollut tärkeiden ihmisten asuinpaikka. Merikatu 7:ssä 1920-30-luvuilla Hella Wuolijoki piti salonkiaan, jossa kävi paljon ulkomaisia diplomaatteja. Huvilakadun kulmassa oli kaupunginjohtaja Frenckellin talo. Frenckellin kuoleman jälkeen 1970-luvulta lähtien taloa isännöi tytär, teatterijohtaja Vivica Bandler, joka muistelmissaan paljasti lesboutensa. Vielä nykyäänkin lähikortteleissa asuu arkkitehteja ja kulttuuriväkeä. 1980-luvun puoliväliin saakka Tom of Finland asui Tehtaankatu 7:ssä. Vastoin Guardianin lehtijuttua hänestä ei tekemälläkään saa amerikkalaista taiteilijaa.
Lehtikirjoittelua voi seurata Facebookista
Kati Mustola kertoi viikko sitten Tomin elämästä ja sukulaissuhteista
Guardianin juttu