Kovia aikoja

Suomessa näyttää elävän käsitys, että Kanada on jotenkin erityisen homomyönteinen yhteiskunta. Pitää päällisin puolin paikkansa. Ottawassa pitää kuitenkin valtaa konservatiivien vähemmistöhallitus, jonka asenteet ja toiminta ovat ihan jotain muuta. Tultuaan valtaan 2006 se äänestytti avioliittolaista uudelleen, tosin enemmän pro forma, konservatiivien omia edustajia oli tarpeeksi poissa, jotta muutosta ei tullut. Eri toimin hallitus kuitenkin on pystynyt jarruttamaan ja haittaamaan. Syksyllä julkaistusta uusien kansalaisten oppaasta poistettiin kaikki viittaukset gay-edistykseen. Tällä viikolla oli julkisuudessa, että siirtolaisministeri Kenney oli vaikuttanut kohtien poistamiseen. Virkamiehet olivat vielä yrittäneet uudelleen ja ministerin lähipiiri oli ilmoittanut, ettei käy. Julkisuudessa ministeri on kyllä nyt kiistänyt asian. Kenney oli parlamentissa äänestänyt vuoden 05 avioliittolakia vastaan, eikä muutenkaan ole asenteitaan peitellyt.
Provinssikohtaiset poliittiset voimasuhteet tietenkin vaikuttavat, esimerkiksi täällä Ontariossa on liberaalihallitus. Kanadan alhaisen äänestysprosentin ja yleisesti vähäisen poliittisen kiinnostuksen puitteissa on kuitenkin mahdollista, että Harperin konservatiivit seuraavissa vaaleissa saavat enemmistön, silloin tilanne voi vaikeutua todella. Suomesta katsottaessa on hyvä muistaa, että yleensäkin yhteiskunnallinen konsensus on aika höllässä täällä, julkisten varojen käyttämisestä mm koulutukseen ollaan hyvin montaa mieltä. Ero rajantakaiseen USA:han on tietenkin edelleen suuri, mutta Harperin aikana maa on kallistunut yhän enemmän etelän suuntaan. "Älkäämme unohtako, missä olemme", on pääministeri sanonutkin.
Tämän blogin otsikko viittaa ns Church-Wellesley -alueeseen, eli Gay Villageen, eli kotikulmiini.