Kirjoitin illalla sähköpostia pikkuserkulleni, josta en vielä eilen ollut koskaan kuullut yhtään mitään. Itseasiassa en ole aivan varma onko tämä Ossi-niminen nuori mies etäinen pikkuserkkuni tai ylipäätään minulle mitään sukua, vaikka toisaalta voisin melkein pistää pääni pantiksi, että on. Onhan sukunimeni on NIIN outo ja harvinainen, että kaikkien tuota nimeä kantavien on pakko olla sukua keskenään tavalla tai toisella.
Isän suku on jäänyt minulle etäiseksi, ja vuosien mittaan tuo etäisyys on vain kasvanut. Suunnitelmissa onkin ollut tavata isän puolen sukulaisia, joita en ole vuosiin vuosiin nähnyt. Minulla on tällä hetkellä vain aihetodisteita tämän Ossin pikkuserkkuudesta, joten asiasta olisi todella hauska saada varmuus.
Ehkäpä Ossi lukee blogiani. :)
2 kommenttia
Minäollijaorvokki
13.1.2007 18:14
O. tosiaan on isäni isän veljen pojanpojanpoika. Jännittävää. :)
martin
13.1.2007 23:29
Kuinka mukava tieto varmasti Sinulle! Tällainen onkin sukututkimuksen antoisimpia puolia. Olen itsekin saanut yhteyden sangen jänniä teitä pitkin ja on paljastunut lähes mahdottomalta tuntuvia yhteensattumia, joissa ei vielä ole tiedetty sukulaisuudesta.