Vaikeaa taas tottua tähän kylmään. Kevääseen on kuitenkin vielä puoli vuotta, joten pakko kai vaan tottua. Ajattelin tänään puuhailla ulkona kaikenlaista, mutta lumet luotuani tulin toisiin ajatuksiin. Auringonpaisteesta huolimatta viheliäinen viima nipisti poskia ja otsaa. Lillikin käväisi vain pikaisesti pihan laidalla tarpeillaan ja pyrki heti takaisin sisälle. Fiksu tyttö. Kohta kyllä täytyy taas "potkaista" Lilli pihalle.
Telkkarista ei taida tulla mitään järkevää, eikä kaupunkiinkaan tee erityisemmin mieli. Taidanpa siis avata romaanin.
