Kiasman kuohuntaa

  • Artikkeli
  • Ihmisiä ja ilmiöitä
  • vaeltaja2006
  • 2

Kiasman kuohunta jatkuu. Eilen Mtv3:ssa kuvataiteilija Osmo Rauhala syytti "neljän naisen koplaa". Heidän kohteenaan on etenkin Berndt Arell. Jotkut naiset syyttävät miesten koplaa, joka päättää kaikista nimityksistä ja rahoista. Sukupuolittunut taidepoliitiikka vai onko taustalla myös maailmankatsomuksellisia eroja. Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Siren vihjaisi, että 70-lukulaiset kulttuurivasemmistolaiset ovat mukana kulttuurin valtapeleissä. Arell on joutunut haukkumaryöppyyn. Mitä Kiasman johtajuudesta äskettäin eronnut Arell vastaa? HLBTI-piireissä muistetaan, että Arellin aikana 2006 Kluuvin galleriaan saatiin Tom of Finland -näyttely yhteistyössä MSC Finlandin kanssa.

Berndt Arell kirjoittaa tänään Helsingin Sanomissa, että hän on Kiasman johtajana korostanut dialogia, faktoja, tutkimustietoa ja tiimityötä. Kiasman ensimmäinen johtaja Tuula Arkio syytti Helsingin Sanomien haastatelussa, että Kiasman kävijämäärät ovat laskeneet ja suunta on hukassa. Arell vastaa, että kävijämäärät ovat hänen aikanaan päinvastoin nousseet laskun jälkeen. Kiasmassa käy erityisen paljon nuoria. Kävijä- ja imagotutkimuksissa Kiasma on saanut hyvät avostelut.

Entä kansainvälisyys? Arellin johtamaa Kiasmaa on syytetty siitä, että Kiasma on ajautunut sivuun kansainvälisestä maineesta. Arellin mukaan kansainvälisyyttä on vaikea mitata. Kun hän aloitti Kiasman johtajana, monet hänen kansainväliset kolleegansa eivät olleet koskaan kuulleetkaan Kiasmasta. Vuonna 2008 Kiasma kutsuttiin ensimmäisenä pohjoismaisena museona Art Basel -taidemessuille. Aloitettiin myös yhteistyö Solomon R. Guggenheim -museon kanssa. 2009 Kiasma toteutti Venetsian biennaalin suomalaisen paviljongin.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Arellin mukaan, kun Tuula Arkio aloitti Kiasman johtamisen, kiiinnostusta tuli paljon, koska museo oli uusi. Nyt uutuus on ohi, joten museon pitää tulla toimeen omillaan, On koko ajan taiteiltava talouden, yhteiskuntasuhteiden ja taiteellisen sisällön ristikkäisyydessä. Kiasmaan on voitu viime vuosina palkata nuoria, näkemyksellisiä kollegoja, jotka eivät ratsata menneillä näkemyksillä.

(Kiasma-kiistasta voi lukea lisää mm. Helsingin Sanomien kulttuurisivuilta. Arellin kommentti on ainakin toistaiseksi vain paperilehdessä)

2 kommenttia

  • 1 / 2
  • Kolmoisritti
  • 3.2.2010, 9.22
"70-lukulaiset kulttuurivasemmistolaiset ovat mukana kulttuurin valtapeleissä"

Tuo on todennäköisesti totta
Taidepiireissä tapellaan joskus julkisesti, useimmin sisäisesti. Siinä maailmassa jos missä on suuria egoja. Joillakin tuo ego on maailmankaikkeuden mittaluokkaa. Vaikuttimet ovat tavallisesti moninaiset. Tähän nimenomaiseen kähäykseen en jaksa nyt erityisesti paneutua. Tuli vain mieleeni yksi aikaisempi riita joskus kymmenen vuotta sitten, jolloin urospuolinen taiteilija J. O. Mallander arvosteli jyrkin sanoin naispuolisia taidemuseon johtajia helmikanoiksi ja feministeiksi.

Pidin silloista kähäystä Mallanderin yrityksenä oman hännän nostamiseksi. Se oli mielestäni ruma riman alitus. Toivottavasti tässä uudessa kalabaliikissa ei päädytä niin alas kuin "helmikana-riidassa".

Taiteessa kaikki keinot kilpailijoiden mollaamiseksi näyttävät olevan sallittuja. Tärkeää on saada mukaan joku iskevä sanonta. Mallander sen aikanaan oivalsi. Löytyisiköhän Kiasma-keskusteluun joku hyvä ja ikimuistoinen slogan. Kävisikö kenties "homo".