ILGYO eli kansainvälinen lesbo- ja gay-nuorten organisaatio on pitänyt viikonvaihteessa vuosikokoustaan Edinburghissa. Tapahtuma on saanut tukea Edinburghin kaupungilta ja Skotlannin hallituksen tasa-arvokomitealta ja luultavasti EU:lta. Kovin merkittävästä tapahtumasta ei liene kysymys, kun osanottajia on vain runsaat 60 ja eri maissa jäsenjärjestöjä on suunnilleen yhtä paljon. Ohjelmassa on ollut luentoja ihmisoikeuksista. Toivottavasti sieltä saadaan paljon uusia nuoria aktivisteja.
ILGYO on perustettu 1984 ja Suomesta siihen kuuluvat Seta ja Homoglobiini (Turusta). Organisaation nettisivulta ei löydy mainintoja mistään suurista poliittisista saavutuksista. Ehkä merkittävintä on, että nettisivulle rakennetaan parhaillaan organisaation historiikkia. Tällaisten organisaatioiden merkitys on ollut isompi ehkä entisen itäryhmän maiden homojärjestöille, kun tätä kautta on opittu tuntemaan länsimaisia homoja ja lesboja. Ja onhan yhdessäolollakin jokin merkitys.
Pohjoismaisia organisaatioita
Pohjoismaissa toimii joitakin homo-ja lesbo-organisaatioita yli rajojen. Niiden toiminnasta on kuitenkin hankala saada tietoa. Kokouksissa kävijät eivät juuri missään jaa kokemuksiaan, vaan niistä tulee vain merkintä kyseisen henkilön ansioluetteloon.
ANSO on Association of Nordic LGBT Student Organizations. Sen vuosikokous oli syyskuussa Tukholmassa. ANSOon kuuluvat Suomesta Homoglobiini ja Telephy. Aikaisemmin Homoglobiinilla oli hallituspaikka, mutta nyt ei ole enää. Mitä merkittävää on saatu aikaan? ANSO järjesti HLBTI-nuorten tapaamisen Turussa yhdessä Homoglobiinin kanssa elokuussa 2006. Osanottajia oli eri maista noin 20. Myös ANSOn vuosikokous on ollut joskus Turussa.
Nahka- ja fetsissikerhoilla on yhteinen pohjoismainen kattojärjestö ToE (top of Europe), joka kokoustaa eri pohjoismaissa vuosittain. Koska toiminta on aika ei-poliittista, kokousten suurin anti on paikallisten bileiden järjestäminen ja matkustelu. MSC kuuluu tähän kattojärjestöön.
Pohjoisen alueen yhteistyötä varten on ollut vuosittain Barents-konferensseja. Yhteistyö Barents-alueella aloitettiin jo vuonna 1999. Vuonna 2008 konferenssi järjestettiin Varsovassa, koska Ruotsin HLBTI-järjestöt ovat yrittäneet tukea Puolan HLBTI-liikettä. Oulun Setan nettisivulta löytyy jotain tästä yhteistyöstä, mutta tekstiä on kovin niukasti.
Varmaan on muitakin pohjoismaisen yhteistyön muotoja. Kaikkien näiden organisaatioiden toiminnalle on yhteistä, että nettikruisaaja ei löydä paljonkaan tietoa. Edes jäsenjärjestöjen jäsenet eivät tiedä aktivistiensa kokouksista eri maissa.