Uudessa Box-lehdessä pohditaan, onko alkanut uusi biedermeier-aikakausi Ainakin joillekin koulun historiankurssilla menestyneille se on tuttu taide- ja kulttuurisuuntaus. Se alkoi Napoleonin tullessa valtaan 1815 ja päättyi Euroopan hulluun vuoteen 1848.
Homoyhteisö on lähtenyt hyvin mukaan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Boxin pääkirjoituksen mukaan nykytilanne muistuttaa biedermeieriä. Ranskan vallankumouksen jälkeen vallitsi vapaus, mutta biedermeierin aikana alkoi taas lehdistösensuuri, demokraattishenkiset toverikunnat kiellettiin ja yhteiskunta alkoi palata vanhoihin arvoihin. Ihmiset reagoivat pakenemalla yksityisyyteen. Etsittiin yksityistä idylliä,.
Entä nykyään. 50-ja 60-luvuilla oli paljon tulevaisuuden toivoa ja alkoi naisen ja miehen tasa-arvon ja seksuaalisen vapautumisen liike. Tasa-arvoa tuli vähä vähältä, yksilön vapaus lisääntyi ja valtio poistui ihmisten makuuhuoneita valvomasta. Alkoi myös homojen ja lesbojen vapautusliike. Ikiaikaiset ennakkoluulot alkoivat murtua.
Tätä kesti 1990-luvulle. Mutta sitten alkoi vastaliike. Ihmisten vapautta ja kansalaisoikeuksia on alettu uudelleen rajoittaa. Ja nyt terrorismi tarjoaa syyn rakentaa uudelleen valvontayhteiskuntia.
Miten reagoi tavallinen ”Matti Meikäläinen”. Katsellaan tv:tä. Ja tv näyttää, miten asuntoa somistetaan ja uudistetaan. Myös puutarhaa stailataan. Ja monta kertaa päivässä esitellään, miten valmistetaan rakkaimmalle erinomainen ateria. Joka iltapäivä ja joka ilta tulee tätä modernia idylliä - siitä huolimatta, että monikaan ei ehdi lisääntyvän työtaakan alla muuta kuin käväisemään pikaisesti jääkaapilla. Ja lisäksi on internet, joka tarjoaa oman todellisuutensa. Sinne profiileihin voi rakentaa itsestään erilaisia hahmoja. Tai voi kokonaan muuttaa ”Second Lifeen”, jos ”First life” ei tyydytä.
Myös biedermeierissa onni etsittiin yksityisyyden idyllistä.
Entä gay-yhteisö? Eletäänkö enää omaa elämää vai onko kaikki vain tv-unelmaelämää? Vielä nyt monet puhkeavat kyyneliin, kun puhutaan ”sydänten kuningattaresta”, Dianasta. Ollaanko lähimmäisestä tai naapurissa asuvasta kaverista yhtä kiinnostuneita? Gayryhmät ja –järjestöt valittavat vapaaehtoisten puutetta. Toimintaa on vaikea pitää yllä kun ei ole tekijöitä. Ja sitten toimintaa verrataan mielellään kaupalliseen toimintaan, vaikka ei ole pantu tikkua ristiin vapaaehtoistoiminnassa.
Privaatti idylli. Biedermeieria tyypillisimmillään.
