Helsinki Priden viralliset avajaiset

  • Uutinen
  • Pride
  • vaeltaja2006
  • 3

Helsinki Priden viralliset avajaiset pidettiin alkuillasta DTM:ssä. Paikalla oli lähes sata ihmistä. Täytekakku oli hyvää ja pohja oli kivasti kosteutettua. Kahvi loppui välillä kesken.

Priden pääorganisaattori Kristiina Puukko avasi tilaisuuden. Kingi-kuoro lauloi humoristisia lauluja. Juhlavan avauspuheen piti Hesetan puheenjohtaja Osmo Ijäs. Kaupungin tervehdyksen toi Priden suojelijaksi kutsuttu apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja oman puheensa Priden merkityksestä piti Brysseliin siirtyvä pääsihteeri Aija Salo.

Lisää puheista huomenna, jos ehdin pride-kiireiltäni.

3 kommenttia

Aamu-tv:ssä oli tiistaiaamuna asiaa Helsinki Pridestä. Tapahtuman koordinaattori Kristiina Puukko ja Setan puheenjohtaja Juha Jokela olivat vieraina.Muualla maailmassa pridet kokoavat kaupunkien keskustoihin satoja tuhansia ihmisiä, mikä on Helsingin tavoite? Kristiina kertoi, että viime vuonna tapahtumiin osallistui runsaat 10 000 ihmistä. Olemme vielä jäljessä esim. Tukholmasta, jossa kulkuetta seuraa 450 000 ihmistä.


Priden teema: yhdenvertaisuus

Se, että suvaitaan, on väärä lähestysmistapa. Priden teemana on tänä vuonna, että täytyy pyrkiä yhdenvertaisuuteen. Juha Jokelan mukaan ne ihmiset, jotka suvaitsevat asettuvat ylempään asemaan. Nykyään puhutaan yhdenvertaisuudesta. Kaikki ovat samanarvoisia jo lähtökohtaisesti. Siitä seuraa, että yhdenvertaisuuden ymmärtäminen tulee syvemmäksi.

Viime vuonna teemana oli kaapista ulostulo. Onko nyt helpompi tulla kaapista ulos? Kristiina uskoo, että se herätti paljon keskustelua ja varmaan kehitystä on tapahtunmut, ainakin pitkällä tähtäimellä. Juhan mukaan asiasta on keskusteltu asiallisemmin ja avoimemmin viimeisen 10 vuoden aikana, sekä valtamediassa että valtion hallinnossa, mutta myös paikallisesti. Näin on syntynyt paremmin mahdollisuuksia tulla kaapista. Jokaisen yksityisyyttä on kuitenkin kunnioitettava. Se on aina yksilöllinen päätös.


Vähemmistövaltuutettu

Seksuaalivähemmistöt ja valtion hallinto? Suomeen tuli yhdenvertaisuuslaki 2004. Nyt siihen on tulossa muutoksia ja täsmennyksiä. Tällä hetkellä vähemmistövaltuutettu keskittyy etnisiin vähemmistöihin, eikä ota kantaa seksuaalivähemmistöjen ongelmiin. Juha Jokela kertoi, että oikeusministeriö on asettanut toimikunnan pohtimaan lain uudistamisen tarvetta. Yhdenvertaisuuden valvonta ei kuulu kenellekään. Seta haluaa viranomaisen, joka valvoo syrjintää seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden piirissä. Se voi olla uusi viranomainen tai väehmmistövaltuutetun toimialaa laajennetaan. Ruotsissa seksuaalivähemmistöllä on oma valtuutettu. On mietittävä , mikä on valtuutetun virkanimike ja on taattava, että valtuutetun toimistosta löytyy riittävä asiantuntemus.


Syrjintä

Syrjitäänkö seksualaisen suuntautumisen perusteella? Siitä ei ole riittävästi tietoa. Kansalaisjärjestöihin tulee tietoa, vuosittain muutamista tapauksista. Työsuojeluviranomaisille tulee jonkin verran tietoa työpaikoilla syrjinnästä. Viime vuonna valtionhallinnossa istui työryhmä selvittämässä, millaista tietoa syrjinnästä kertyy. Seksuaaliseen suuntautumseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvää tietoa ei kerry. Tarvitaan aktiivisia toimia ja tutkimusta.

Arkikokemus on se, että työpaikkoilla edelleen jännitetään tämän asian takia. Voiko työpaikalla puhua esim. omasta kumppanista. Toisilla työpaikoilla voi kertoa. Asia riippuu työpaikasta ja ihmisestä itsestään. Kyse ei aina ole siitä, ettei haluta kuulla, vaan on arkailua puolin ja toisin.

Keskustelu löytyy Ylen nettisivulta
http://areena.yle.fi/toista?id=251268
Priden avajaisissa koordinaattori Kristiina Puukko kertoi, että tapahtumaan osallistuu yli 50 vapaaehtoista, eri järjestöjä ja tietenkin myös monia sponsoreita.

---------------
Hesetan puheenjohtaja Osmo Ijäs muistutti, että suomalainen yhteiskunta on tarjonnut paljon haasteita sukupuoli– ja seksuaalivähemmistöille. Vielä 40 vuotta sitten omaan sukupuoleen rakastuminen oli rangaistavaa, ja rangaistavuus poistettiin vuonna 1971. Sairausleima poistettiin 1981, jolloin kymmenet tuhannet paranivat yhdessä yössä. Asia herättää edelleen keskustelua, kuten nähtiin esim. parisuhdelain käsittelyn yhteydessä. Oikeuksia yritetään ottaa pois niin kuin kävi selvästi ilmi hedelmöityslakikeskustelussa. Tasa-arvo on vielä kaukana, ja oikeuksien puolesta on taisteltava.

---------------
Priden virallinen suojelija, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sanoi, että hänelle tämä on tasa-arvokysymys. Tasa-arvoa on tullut, mutta paljon on vielä tehtävää.
Saurin mukaan maailma syntyy kommunikaation kautta. Mitä enemmän asioita sovitaan yhdessä, sitä turvallisempi maailma on. Kaikki ihmiset on saatava tähän kommunikaatioon mukaan.
Toinen asia, johon Sauri kiinnitti huomiota, on, että ihmiset ovat paljon enemmän kuin ne luokitukset, joihin ihmiset yritetään tunkea. Kun ihmisiä luokitellaan, heidän kanssaan ei olla kaksisuuntaisessa kontaktissa, vaan heidät tungetaan erilaisiin luokkiin, joissa ihmisyys typistetään.
Sauri sanoi olevansa mielenterveysliiton puheenjohtaja ja näkevänsä siinä, miten tärkeää on vertaistuki. Siinä ihmiset puhuvat toisilleen.

Sauri kertoi, että Helsinki pyrkii olemaan kaupunki, joka koetaan suvaitsevana.

---------------
Setan pääsihteeri Aija Salo sanoi, että pride on yhteisöllisesti tärkeä. Se on tärkeä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville, heidän perheilleen, ystävilleen. Pride on tärkeä myös poliittisesti suuntautuneille ihmisille. Yhä uudelleen joudutaan taistelemaan oikeuksista. Esim. sukupuolen moninaisuus on edelleen outo ilmiö.
Pride-tapahtumat ja pridekulkue ovat vieläkin tärkeitä. Ja ne ovat tärkeitä myös yli rajojen. Alkukesän aikana on saatu tietoja esim. naapurimaasta, Latviasta, jossa prideparaatia uhattiin. Moskovassa ei paraatia saanut järjestää. Samaan aikaan on posiitivisia uutisia, mm. Varsovasta ja Brasiliasta, jossa oli 2,5 miljoonan ihmisen pridetapahtuma.
Nykyään tieto kulkee yli rajojen. Ihmisillä on perheitä ja ystäviä yli maiden rajojen ja muualla seurataan, mitä ihmisoikeuksien alalla tapahtuu. Pride-kulkue merkitsee viestiä paitsi kotimaahan myös muualle maailmaan.