Euroopan unionin komissio aloittaa Unkaria ja Puolaa koskevan rikkomusmenettelyn. Syynä on maiden harjoittama seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien syrjintä.
Puolan kohdalla taustalla on sen monien alueiden julistautuminen "hlbti-vapaiksi vyöhykkeiksi". Laajat alueet maan itä- ja kaakkoisosassa ovat hyväksyneet ”perheiden oikeuksien peruskirjaksi” kutsutun julkilausuman. EU-komissio pitää mahdollisena, että julistus rikkoo Euroopan Unionin perussopimukseen kuuluvaa syrjimättömyyden vaatimusta. Puolan viranomaiset eivät komission mukaan ole asian suhteen tehneet yhteistyötä selvittääkseen tällaisten vyöhykkeiden vaikutusta yhdenvertaisuuden toteutumiseen.
Unkarissa taas astui heinäkuussa voimaan laki, joka rajoittaa hlbti-aihepiiristä kertomisen lapsille ja nuorille. Unkarin lakia on verrattu Venäjällä vuonna 2013 hyväksyttyyn ns. homopropagandalakiin. Lisäksi Unkarin hallitus oli määrännyt lisäämään moninaisuutta käsittelevään lastenkirjaan sisältävaroituksen, joska siinä oli hallituksen mukaan ”perinteisiin sukupuolirooleihin sopimatonta sisältöä”. Tämä komission mukaan on ristiriidassa ilmaisuvapauden kanssa.
Maiden toimet päätyvät mahdollisesti myöhemmin käsitellään EU-tuomioistuimen käsiteltäväksi. Mikäli asia menee oikeuskäsittelyyn asti, voi tuomioistuin määrätä maille sakkorangaistuksen. EU:n rikkomusmenettelyn prosessi on kuitenkin pitkä. Kun komissio on ilmoittanut maille maille rikkomuksista, on näillä kaksi kuukautta aikaa antaa vastaus.
Eurooppalaisten hlbti-järjestöjen kattojärjestö ILGA Europe on viestinyt jo useamman vuoden ajan, että EU:n olisi asetettava Puolaa ja Unkaria kohtaan sanktioita, koska molemmissa maissa hallinnot ovat toimillaan vahvistaneet kielteisiä asenteita hlbti-vähemmistöjä kohtaan sekä lisänneet poliittista ja yhteiskunnallista jakautumista.
Keväällä 2021 ILGA Europen julkaisemasta maavertailusta käy ilmi, että Puolan lainsäädäntö ottaa EU-maista heikoiten huomioon hlbti-vähemmistöt. Unkarin sijoitus on puolestaan heikentynyt viime vuosina.
