EU evää tukia hlbti-vapaiksi vyöhykkeiksi julistautuneilta puolalaiskaupungeilta

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren
Puolassa erityisesti maan kaakkoisissa osissa maakunnat ja kunnat ovat julistautuneet hlbti-vapaiksi vyöhykkeiksi.

Euroopan Unioni evää hlbti-ideologiasta vapaiksi vyöhykkeiksi julistautuneiden puolalaiskaupunkien tukia. Kaikkiaan ratkaisu koskee kuutta kaupunkia.

Asiasta kirjoittavat esimerkiksi Politico ja GayStarNews.

Kaupungit olivat hakeneet avustuksia EU:n ystävyyskaupunkijärjestelmän perusteella. Ystävyyskaupunkiverkostoon kuuluvat kaupungit voivat hakea enintään 150 000 euron rahoitusta yhdevertaisuus- ja kotouttamisohjelmiin. Tukisummat pääsääntöisesti vaihtelevat joistakin tuhansista muutamaan kymmeneen tuhanteen.

EU-komissio on ilmoittanut, että hlbti-vapaiksi alueiksi julistautuneet eivät saa apurahoja tällä kierroksella. Yhdenvertaisuuskomissaari Helena Dali perusteli Twitterissä kuuden kaupungin hakemuksen hylkäämistä sillä, että jäsenvaltioiden ja viranomaisten on kunnioitettava EU:n arvoja ja perusoikeuksia. 

Laajat kaakkoisen Puolan alueet ovat julistautuneet hlbti-ideologiasta vapaaksi vyöhykkeeksi tai hlbti-vapaaksi vyöhykkeeksi. Jotkut käyttävät myös nimitystä perhemyönteinen. Kaikkiaan viisi kuudestatoista maakunnasta ja lisäksi noin sata kuntaa on tehnyt tällaisen päätöksen. Alue käsittää noin kolmanneksen Puolasta.

Toimintaa on jo aiemmin kritisoitu EU-komissiota myöten. Puolalaiset oikeusistuimet ovat ottaneet kahdessa tapauksessa kantaa hlbti-vapaisiin vyöhykkeisiin. Niiden mukaan tällaiset julistukset ovat perustuslain vastaisia. 

Alankomaalainen Nieuwegein katkaisi kesällä ystävyyskaupunkisuhteen puolalaiseen Puławyn kaupunkiin ja jo keväällä ranskalaiskaupunki Douai rajoitti ystävyystoimintaansa kaupungin kanssa. Muitakin kaksoiskaupunkisuhteita on jäädytetty, esimerkiksi ranskassa Saint-Jean-de-Brayen kunta puolalaiseen Tuchowin kaupunkiin.

Puolassa komission päätös on odotetusti aiheuttanut suuttumusta. Tukien evääminen nähdään puuttumisena Puolan hallinnon toimiin, joihin katsotaan olevan kansan enemmistön antama oikeutus.

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!