Seta vaatii ei-binääristen transihmisten pääsyä tarvitsemiinsa hoitoihin

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren
  • 4

Seta on erittäin huolissaan siitä, että sukupuolentutkimuksen hoitoyksiköissä HUS:ssa ja TAYS:ssa hoidon saantia on rajoitettu voimakkaasti liittyen ei-binääristen ihmisten sukupuoliristiriitaan. Seta vaatii torstaina julkaisemassaan tiedotteessa, että sukupuolenkorjaushoitojen antamista myös ei-binääreille ihmisille jatketaan.

- Näiden hoitojen myönteisistä vaikutuksista on havaintoja koko siltä yli kymmenen vuoden ajalta, jona niitä Suomessa on annettu, sanoo Setan puheenjohtaja Viima Lampinen

Rajoituksissa on Setan mukaan iso ristiriita, sillä juuri julkaistussa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ICD-11:ssa sekä poistetaan kaikki transdiagnoosit mielenterveyshäiriöiden luokasta että myös luovutaan erottelemasta hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. IDC-11:ssa keskitytään jaottelun sijaan hoitamaan sukupuoliristiriitaa.  

- Ei-binäärisillä transihmisillä voi olla yhtä vahva hoidon saannin tarve kuin transsukupuolisilla. Hoitoyksiköiden linjaukset ovat päinvastaisia kuin kansainvälinen alan kehitys, huomauttaa Lampinen.  

Setan tiedotteessa todetaan, että diagnoosiuudistuksenkin taustalla on ollut ajatus siitä, että ei-binääriset ihmiset saisivat jatkossa helpommin hoitoja. Setan Transtukipisteellä tuetaan ammatillisesti ihmisiä, jotka pohtivat sukupuoltaan, kuten ei-binäärisiä transihmisiä. Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijä Maarit Huuskan mukaan ei-binääristen ihmisten jättäminen ilman hoitoa voi heikentää hoitoa tarvitsevien ihmisten terveyttä. 

- Ilman hoitoa jäämisen aiheuttama toivottomuuden tunne lisää itsetuhoisuuden vaaraa ja masennus- ja ahdistusoireet voimistuvat, kun ei ole näköpiirissä helpotusta sukupuoliristiriitaan. Psyykkiset oireet ja itseä vahingoittavat tavat selviytyä pahentuvan ahdistuksen kanssa voivat lisääntyä. Ei turvalliset tavat etsiä hoitoa lisääntyvät, esimerkiksi turvautuminen hormonien katukauppaan, Huuska kertoo. 

Setan mukaan on olemassa paljon nuoria ja nuoria aikuisia, joilla ei ole varaa yksityissektorin hoitoihin Suomessa eikä ulkomailla. 

- Vaikka on hyvin kannatettavaa, että hoitoyksiköt haluavat tutkimusnäyttöä ja selvityksiä ei-binäärien hoidon vaikuttavuudesta ja vahvistaa hoitoturvallisuutta, hoitoja ei tule rajata, vaan yhtä aikaa selvittää ja tarjota samalla hoitoa, Huuska jatkaa. 

Yli kymmenen vuotta sitten, kun ei-binäärit eivät vielä saaneet sukupuolenkorjaushoitoja Suomessa, moni heistä kertoi olevansa binäärinen transsukupuolinen sukupuoli-identiteettitukimuksissa ja sai tarvitsemansa hoidot siten. Setan tiedotteessa todetaan, että kukaan ei halua palata tähän aikaan ja se vaarantaa tutkimustiedon saamisen, koska ei-binäärit menevät takaisin kaappiin. 

Seta toteaa kannattavansa hoitoturvallisuuden vahvistamista tutkimuksella, mutta ei sen kustannuksella, että vaarannetaan juuri nyt hoitoa tarvitsevien tai sukupuoli-identiteettiselvityksissä olevien ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Transtukipisteella nähdään viikoittain asiakastyössä sukupuolenkorjaushoitojen myönteisiä vaikutuksia ei-binäärien elämään ja hyvinvointiin. Näistä hyvistä vaikutuksista on havaintoja koko siltä ajalta kuin eibinäärien hoito Suomessa aloitettiin yli kymmenen vuotta sitten. 

Sukupuolenkorjaushoidot perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön hoitoasetukseen, joka puolestaan perustuu nykyiseen translakiin, joka Setan mukaan on ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa.  

- Hallitus on viitannut kintaalla kansainvälisten ihmisoikeustahojen suosituksiin Suomen translain uudistamisen tarpeesta. Sukupuolenkorjaushoitoja säätelevä asetus voitaisiin uudistaa ministeriössä, vaatii Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo

Seta vetoaa vastuuministeri Annika Saarikkoon, jotta edes hoitoasetus voitaisiin arvioida ja varmistaa, että se on linjassa ICD-11-uudistuksen kanssa sekä kansainvälisten hyvän hoidon periaatteiden kanssa.  

- Näyttää siltä, että joudumme odottamaan uutta hallitusta, jotta saamme Suomen ihmisoikeusperustaisen translain. Uudistusta voisi nytkin jo edistää työryhmässä, joka voitaisiin asettaa arvioimaan nykyisen lain uudistustarpeet. Mahdollisuus nousi esiin muun muassa kansanedustajien kyselytunnilla Helsinki Pride-viikolla, pääsihteeri Tarjamo toteaa. 

4 kommenttia

Minkähänlaisia erilaisia muutostoiveita "non-binäärisyyteen" liittyy?

Kuinka tarkkaan määritettyjä "lihallisia" elementtejä välimuotoiset aivot voisivat kaivata?
Muunsukupuoliseksi itsensä määrittelevä Kuisma Ilves kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (20.8.) hoitojen epäämisestä muunsukupuolisilta. Kirjoituksessa ( https://www.hs.fi/paivanlehti/20082018/art-2000005796310.html ) viitataan hormonikorvaushoitoihin ja yksilöimättä muihinkin hoitoihin. Kirjoittaja arvioi muunsukupuolisten hoidon tarpeen olevan verrattavissa transmiehiin ja -naisiin.

Hyksin Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalta Katinka Tuisku kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (28.8.) vastineessaan ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005805432.html ), ettei muunsukupuolisille ei ole vakiintunutta hoitolinjaa, eikä muunsukupuolisten kohdalla feminisoivista ja maskulinisoivista sukupuolen korjaushoidoista ole muunsukupuolisuuden kohdalla riittävää näyttöä. Hän myös toteaa, että muunsukupuolisuus ei sinällään ole hoitoa vaativa sairaus vaan osa ihmisen ainutkertaista identiteettiä. Transsukupuolisuuteen liittyvän sukupuoliristiriidan lääketieteellisten korjaushoitojen hän toteaa voivan olla avuksi. Hän myös muistuttaa niiden peruuttamattomuudesta ja niihin liittyvistä riskeistä.

Tuisku toivoo, että yhteiskunnassa on tilaa ilmaista omaa identiteettiä – mukaan lukien juridinen itsemäärittämisen oikeus (kolmas sukupuoli) ilman lääketieteellisiä tutkimuksia ja ilmiön medikalisointia.