Suomella on Naton jäsenenä entistä paremmat mahdollisuudet ja myös velvollisuus edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa puolustusliiton toiminnassa, todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) teettämässä linjauksessa keskustelun pohjaksi.
Puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman kertoi julkistuksessa 28.5.25 työn alkaneen jo ennen USA:n presidentin vaihtumista ja totesi linjauksen valmistuneen nyt muuttuneeseen maailman todellisuuteen. Hän oli kuitenkin varma, että linjaukselle "on paikkansa".
Asiakirjan mukaan Suomen vaikuttamistyölle tasa-arvoasioissa on nyt erityinen tilaus, kun Nato kehittää tapoja huomioida Naiset, rauha ja turvallisuus -kokonaisuus (WPS, Women, Peace and Security) Naton ydintehtävissä.
Toimittaja Annika Damströmin johtamassa paneelikeskustelussa puhuttiin suoraan USA:n politiikkamuutosten aiheuttamista vaaroista. KPT:n julkaisussa vain todettiin olevan oleellista hahmottaa "niin Naton sisäiset kuin Suomen vaikutusmahdollisuuksiin liittyvät haasteet ja mahdollisuudet."
KPT:n suomenkielinen versio puhuu sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä NATO:n ytimessä. Englanninkielinen versio käyttää aihepiiristä termiä gender equality.
Suomen tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka korosti tiedotustilaisuudessa, että suomalainen käsitys termistä gender equality kattaa myös sukupuolten moninaisuuden, tässä NATO-yhteydessäkin. Määrittely oli varmaankin keskustelun tärkein ja oleellinen selvennys.
Iro Särkkä, vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa Instituutissa ja yksi dokumentin laatijoista totesi käsitteen gender määrittelyssä olevan maiden välisiä eroja. "Osassa on konservatiivisempi ajattelutapa".
Viinikka luonnehti tilannetta haasteelliseksi. Hän kuvasi muutosta NATO:n tasa-arvolähettiläiden kokouksissa: Vuonna 2024 USA:n edustaja oli osallistunut aktiivisesti, mutta kokoukseen 2025 ei USA:sta tullut lainkaan edustajaa.
Videotervehdyksellä Brysselistä osallistunut Suomen NATO-suurlähettiläs Piritta Asunmaa totesi, että pääsihteeri Rutten toivomus keskittyä olennaiseen voi vaikeuttaa tasa-arvotyötä. Aiheen painoarvoa vähätteleville tulee voida osoittaa, että hyvä tasa-arvotilanne parantaa liittokunnan toimintakykyä ja tehokkuutta.
Väestöliiton kansainvälisten asioiden johtajana tunnettu Elina Korhonen varoitti mahdollisuudesta, että Suomi kuitenkin "vajoaisi itsesensuuriin" tässä aiheessa. Hän viittasi myös eduskunnan suuressa salissa kuultuihin vähätteleviin asenteisiin.
Asiakirjassa todetaan sukupuolten välisen tasa-arvon käsitteeseen kohdistuvan myös entistä selkeämmin disinformaatiokampanjoita, joilla haastetaan yhteiskuntien yhtenäisyyttä ja kriisinkestävyyttä.
"Jääräpäisyys voisi olla työväline"
Paneelin puheenvuoroissa todettiin Yhdysvaltojen lähentyneen Venäjän narratiivia. Amerikkalaiset evankelikaalit ovat vahva liittoutuma. Vaarana on, että ruvetaan "liudentamaan terminologiaa" ja puhutaan vaikkapa vain "inhimillisestä turvallisuudesta". Näyttää epäselvältä, miten prosessi NATO:ssa jatkuu. Käytettiin sanaa "sumuinen".
Mainittiin USA:n jääneen joissakin äskeisissä kansainvälisissä keskusteluissa "ihan yksin näkemyksineen", "mutta NATO:ssa USA:n asema on niin keskeinen".
Elisa Tarnaala, vanhempi asiantuntija Crisis Management Initiativella (CMI) sanoi, että WPS -terminologiaa tulisi kuitenkin pystyä täsmentämään.
Linjauksen kirjoittamiseen osallistunut sotilastaustainen turvallisuustutkija Juha Pyykönen (Security Analysis Oy) suositti käytännön taktiikaksi jääräpäisyyttä. "Kuulin kyllä mitä sanoit, mutta.."
"Hallituksen tahtotila pitää"
KPT:n puheenjohtaja Sofia Vikman vakuutti, ettei Suomen hallituksen tahtotilasta ole epäselvyyttä. Suomi kannattaa kunnianhimoista toimintaa tasa-arvokysymyksissä NATO:n suuntaan. Hallitusohjelman ohella aihe oli esillä myös viime vuoden turvallisuuspoliittisessa selonteossa, hän muistutti.
Särkän ja Pyykösen ohella KPT:n tilaustyössä oli mukana myös väitöskirjatutkija Minna Lyytikäinen (Helsingin yliopisto).
