Nuorista useampi prosentti ei koe syntymässään määriteltyä sukupuoltaan oikeaksi

  • Uutinen
  • Terveys ja tutkimus
  • Sami Mollgren
  • 3
Sukupuolisuus havaitaan sitä moninaisemmaksi, mitä enemmän asiaa selvitetään. Yksioikoinen jako kahteen sukupuoleen väistyy värikkäämmän mosaiikin tieltä.

Koululaisista ja toisen asteen opiskelijoista useampi prosentti ei koe edustavansa sitä sukupuolta, johon tämä on syntyessään määritelty. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamasta viimeisimmästä Kouluterveyskyselystä.

Peruskoulun ylimpien luokkien oppilaista ja ammattikoululaisista noin 95 prosenttia kokee syntymässään määritellyn sukupuolensa olevan oikean, lukiolaisista noin 97 prosenttia.

Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista pojiksi syntyessään määritellyistä vastaajista 5,5 prosenttia ei koe edustavansa sitä sukupuolta, johon tämä on syntyessään määritelty. Tytöiksi määriteltyjen kohdalla vastaava luku on 5,6 prosenttia.

Pojiksi määritellyistä 0,6 prosenttia kokee olevansa sukupuoleltaan tyttöjä ja 4,9 prosenttia kokee sukupuolensa jollain muulla tavoin. Tytöiksi määritellyistä pojiksi itsensä kokee prosentin suuruinen joukko, ja sukupuolensa jollain muulla tavoin kokee 4,6 prosenttia.

Lukion 1. ja 2. vuotta käyvien keskuudessa pojiksi määritellyistä 2,9 prosenttia ja tytöiksi määritellyistä 3,6 prosenttia ei koe edustavansa sitä sukupuolta, johon tämä on syntyessään määritelty. Pojiksi määritellyistä 0,4 prosenttia kokee olevansa tyttöjä ja 2,5 prosenttia kokee olevansa sukupuoltaan jotain muuta. Tytöiksi määritellyistä vastaavat luvut ovat 0,5 prosenttia ja 3,1 prosenttia.

Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista pojiksi määritellyistä 4,9 prosenttia ja tytöiksi määritellyistä 5,3 prosenttia ei koe edustavansa sitä sukupuolta, johon tämä on syntyessään määritelty. Pojiksi määritellyistä 0,5 prosenttia kokee olevansa tyttöjä ja 4,4 prosenttia kokee olevansa sukupuoltaan jotain muuta. Tytöiksi määritellyistä vastaavat luvut ovat 1 prosentti ja 4,3 prosenttia.

Perinteisesti sukupuolivähemmistöihin on arvioitu kuuluvan joitain prosentin osia väestöstä, mutta nykytulosten valossa on tehty päätelmiä, että promillejen suuruinen arvio viittaa vain "jäävuoren huippuun" - heihin, joilla on tarve konkreettisiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin sukupuoleen liittyvän ristiriitansa vuoksi.

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvia noin kymmenen prosenttia vastaajista

Aiemmin syksyllä julkaistujen tietojen perusteella kyselyyn vastanneista lukiolaisista ja ammattikoululaisista noin kymmenen prosenttia määritteli itsensä muuksi kuin "heteroksi". Vielä peruskoulua käyviltä ei kysytty seksuaalisesta suuntautuneisuudesta. Siinä missä sukupuolen kokemisessa on selvityksen mukaan merkittäviä eroja lukiolaisten ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien välillä, ei seksuaalisen suuntautuneisuuden kohdalla näy näiden kahden ryhmän välillä vastaavia selkeitä eroja.

THL:N Kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi

Tutkimuksen taustatiedot on saatu keväällä 2017 tehdystä THL:n Kouluterveyskyselystä, joka on koko maan kattava väestötutkimus. Joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä kerätään laajasti tietoa nuorten hyvinvoinnista, terveydestä ja palveluista.

Kouluterveyskyselyllä on kerätty tietoja peruskoulun yläluokkalaisilta vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Peruskoulun alaluokkalaiset ja heidän huoltajansa ovat mukana vuodesta 2017 alkaen.

THL: Kouluterveyskyselyn tulokset nuorilla 2017: Indikaattori: Koettu sukupuoli muu kuin ilmoitettu sukupuoli, %
Selvitys: Suuri osa seksuaalivähemmistöön kuuluvista nuorista voi hyvin, mutta keskimäärin muita heikommin

3 kommenttia

Peruskoulun käy Suomessa lähes koko ikäluokka. Sen jälkeen suurin osa menee joko ammattikouluun tai (vaativampana ja parempana avaimena menestyksekkääseen tulevaisuuteen pidettyyn) lukioon. Joku toki voi päästä vihreälle oksalle peruskoulupohjalta - mutta koulutiensä peruskouluun päättäneistä sitä suurempi ryhmä lienee "pudokkaat".

Transsukupuolisten ja "ei-binääristen" osuus on lukiossa selvästi peruskoulua alhaisempi, mutta ammattikoulussa vain vähän alhaisempi. Jonnekin tilaston ulottumattomiin siis katoaa merkittävä määrä kyseiseen ryhmään kuuluvia.

Voi olla, että käynnissä oleva aihepiiriin liittyvän tietoisuuden lisääntyminen korostaa vähemmistön näkymistä nuoremmissa ikäryhmissä. Se tuskin on kuitenkaan koko totuus. En usko, että tässä kyse olisi "sukupuolikäsityksen vakiintumisesta" iän karttuessa. Päinvastoin, uskon havahtumisen omaan transsukupuolisuuteen tai "ei-binäärisyyteen" voivan tapahtua iän myötä.

Selvän loven näkyminen juuri vaativampana pidetyn (ja hankalammin saavutettavan) lukion kohdalla tuo mieleeni sen, että pudokkaissa transsukupuolisten ja "ei-binääristen" osuus voi olla ammattikoulua ja peruskoulua selväst suurempi, ehkä suhteelliselta prosenttiluvultaan jopa kaksinumeroinen. Normiin mahtumattomuus voi olla merkittävä lisätaakka polulla onneen.

Asiaa ei korjata suoranaisesti rahalla, vaikka sitä toki tarvitaan selvittämistyöhön ja ratkaisukeinojen rakentamiseen. Tärkeintä on saada lisättyä tietoa, käsitystä, ymmärrystä ja hyväskyntää. Kyse on asenteista. On mietittävä, miten mainittuihin vähemmistöihin kuuluvat voivat kokea itsensä arvokkaina sellaisena kuin ovat.

Nämä luvut kertovat mielestäni yksiselitteisesti sen, että asioihin täytyy puuttua.
smo: "Transsukupuolisten ja "ei-binääristen" osuus on lukiossa selvästi peruskoulua alhaisempi, mutta ammattikoulussa vain vähän alhaisempi. Jonnekin tilaston ulottumattomiin siis katoaa merkittävä määrä kyseiseen ryhmään kuuluvia."

Tai sitten tuota selittää se että tuossa vaiheessa seksuaalisuuden ja sukupuolisuudenkin hormonaalisesti vahvin vaihe, puberteetti-iän "pyrähdys", on vielä menossa ja itsetuntemus noitten asioitten suhteen selkiytynyt. Osa voi hyvinkin tiedostaa tuossa vaiheessa että kyse ei olekaan sukupuolisuudesta, vaan sittenkin roolimalleista esim. pukeutumisen ja tekemisten osalta. Eli heillä sukupuoli- ja/tai seksuaalisuus-identiteetti on itsehahmottunut selvemmin; eivätkä ole pudokkaitakaan. Toki tuohon saisi varmuutta seurantatutkimuksella.

uskomisellahan, uskotteluilla noissakaan asioissa ei ole mitään todellisuuspohjaa.

Eritoten nuorillahan vaikuttavat kovastiki median viestittämät mielikuvat. Senhän näkee esimerkiksi siitä että nuorilla pitää olla kapealahkeiset housut nykyään, melkein kuin sukupuolettomasti kaikilla "naisten legginsit", kun media niin mainostaa.

Toki koulumaailmassakin, kuten muotimediamainonnassakin, parasta ja fiksuinta olisi toimia kuten viisaat intiaanikansat nuorten kanssa tekivät, eli mennä nuorten luonnon mukaan ja sitä tukien. abrahaminen hapatus, kiveen kirjoitettuine sukupuoliroolilokerointeineen, on niin luonnoton vikatikki tuossakin.