Suomi sai YK:ssa ihmisoikeustilanteen arvioinnissa suosituksia hlbtiq-ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Huomiota kiinnitettiin erityisesti sukupuolivähemmistöjen asemaan.
Asiasta kertovat Seta ja Trasek tiistaina julkaisemassaan tiedotteessa.
Suomen ihmisoikeustilannetta tarkasteltiin 3. toukokuuta Genevessä YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa (Universal Periodic Review, UPR), joka on YK:n jäsenvaltioiden välisen vertaistarkastelun mekanismi. Suomen valtio raportoi ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten toteutumista, ja muut YK:n jäsenvaltiot kommentoivat Suomen ihmisoikeustilanteen kehitystä ja antoivat suosituksia. Suomen tulee viimeistään syyskuussa 2017 ottaa kantaa saamiinsa suosituksiin ja siihen, mitkä suositukset Suomi hyväksyy ja näin ollen sitoutuu toteuttamaan.
Useat maat antoivat kuulemisessa suosituksia hlbtiq-ihmisoikeustilanteen parantamiseksi, ja erityisen selvästi esille nousi tarve sukupuolivähemmistöjen oikeuksien takaamiseen.
Translain uudistamista suositteli 8 valtiota, joista kaikki mainitsivat erityisesti tarpeen sterilisaatiovaatimuksen poistamiselle ja osa myös, että transsukupuolisuuden patologisointi tulisi poistaa ja siirtyä itsemäärittelyoikeuteen perustuvaan prosessiin. Ruotsi suositteli myös lapsen edun huomioon ottamisen takaamista intersukupuolisten lasten lääketieteellisessä hoidossa.
Useat maat suosittelivat Suomelle syrjinnän, viharikosten ja vihapuheen vastaisen työn vahvistamista, ja Montenegro ja Albania mainitsivat erityisesti tarpeen suojeluun seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvältä syrjinnältä.
- Se että epäkohdat sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden koskemattomuudessa ja itsemääräämisoikeudessa nousivat niin vahvasti esiin Suomen ihmisoikeustilanteen tarkastelussa, on jälleen vahva signaali translain kokonaisuusuudistuksen pikaisesta tarpeesta, kommentoi Setan vs. pääsihteeri Terhi Aaltonen.
Suomi on aiemminkin saanut kansainvälisiltä ihmisoikeusmekanismeilta huomautuksia translain ihmisoikeuksien vastaisista vaatimuksista. Seta ja Trasek toteavat tiedotteessaan huolensa siitä, ettei translain kokonaisuudistus Suomessa ole toistaiseksi edennyt.
Seta ja Trasek osallistuivat Suomen YK:n yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun valmisteluun syyskuussa 2016 lausunnolla, joka toi esiin keskeisimpiä lhbtiq-ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen liittyviä haasteita. Lausunnossa nostettiin esiin tarve seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta kokonaisvaltaisesti edistävään toimintaohjelmaan, transihmisten ja intersukupuolisten ihmisten tilanteen parantaminen, sateenkaariperheiden oikeudet ja viharikokset.
Suomessa voimassaolevaan juridisen sukupuolen tunnustamiseen liittyvää pakkosterilointivaatimusta on käsitelty myös Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan 3.4.2017 järjestetyssä kokouksessa. Seta kertoo verkkosivuillaan, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio, jonka mukaan lisääntymiskyvyttömyyden vaatiminen sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen ehtona loukkaa ihmisoikeuksia, huhtikuulta 2017 on tuonut aiheen näkyvästi esille Euroopassa.
Suomen jo valmistettu translaki jumissa
Sosiaali- ja terveysministeriö on jo valmistellut esityksen translaiksi edellisellä vaalikaudella, mutta tuolloin hallituksessa mukana olleet kristillisdemokraatit eivät hyväksyneet esityksen antamista eduskunnalle, eikä nykyhallituskaan ole translakiuudistusta edistänyt. Asia ei ollut esillä hallitusneuvotteluissa. Nykylaki vaatii lisääntymiskyvyttömyyttä juridista sukupuoltaan muuttavalta.
Seta: Suomen ihmisoikeustilanteen arvioinnissa YK:ssa suosituksia lhbtiq-ihmisoikeustilanteen parantamiseksi
Seta: Suomen translain muutostarpeet esillä kansainvälisesti
Seta: Setan ja Trasekin lausunto YK:n yleismaailmallisesta määräaikaistarkastelusta (UPR-prosessi)