Mä odotan sua täällä

Mä näen sun kasvot.
Kuinka sä kapakan tohinassa vilahdat mun ohi.
Stockan portaissa ja kassalla sä seisot
ja menet pois.
Jossain kävelykadulla sä istut patiolla
ja naurat iloisesti,
ja mä jatkan matkaani
niin kuin en olisi sua nähnytkään.
Enkä ole,
sillä et sä mun luo tule tässä päivässä
- et koskaan.
Turhaan mä kumarrun sängyssä yöllä
sun puolees
ja kuiskaan nimen jota ei olekaan.
Turhaan mä itken itkuni
sellaisen vuoksi,
jota koskaan ei ole syntynyt.
Vain unessa sä tuut ja kysyt sen taas.
Saaden aamulla mun sydämen pakahtumaan.
Sä kysyt sen taas ja taas
- aivan kuin sä et tietäis
missä mä odotan sua.