Hufvudsadsbladet julkaisi tänään jutun näillä sivuilla aikaisemmin käsitellystä väitöskirjasta, joka käsittelee suhtautumista homoihin Suomessa 1894 - 1971. Artikkelin yhteydessä julkaistiin Johan von Bonsdorffin Nya Pressenissä (NP - sittemmin lakkautettu ruotsinkielinen iltapäivälehti, toim. huom.) julkaistu kirjoitus (121/49), jonka tässä olen kääntänyt suomeksi.
"HOMOSEKSILAKI ON HÄPEÄPILKKU SUOMELLE
Suomen uusimmat itsensä virkaan nimittämät siveyspoliisit ovat iskeneet jälleen. Keskiviikon numerossa Ilta-Sanomat ja sen ”tähtireportteri” Juha Numminen kertovat ylpeinä poliisin pystyneen I-S:n tietojen perusteella pidättämään muutamia vaarallisia yhteiskunnan vihollisia – muutamia homoseksuaalisia miehiä!
Tällä kertaa I-S on todella ylittänyt itsensä. Sitä ratsastetaan korkealla tukeutuen keskiaikaisiin ennakkoluuloihin ja vanhentuneeseen lainsäädäntöön, joka sellaisenaan on häpeätahra Suomelle. Tällä perusteella tehdään kohujuttu niin mitättömästä asiasta, että lukija ensin jää sanattomaksi ja sen jälkeen ei usko silmiään.
I-S ja Juha Numminen elävät mielikuvitusmaailmassa, jonka useimmat valistuneet ihmiset jättivät taaksensa useita kymmeniä vuosia sitten. He näkevät – kuten lainsäätäjä kauan sitten – jotain rikollista ja yhteiskunnalle vaarallista sellaisessa seksuaalisessa käyttäytymisessä, joka ei ilmene samalla tavalla kuin herrainilloissa ylpeyden aiheena oleva seksielämä. He kauhistelevat sitä, että homoseksuaalisesti suuntautuneet ihmiset huolimatta heihin kohdistuvasta ennenkuulumattomasta yhteiskunnallisesta paineesta hakevat kontaktia saman sukupuolen kanssa voidakseen tyydyttää seksuaalisia tarpeitaan samalla tavalla kuin heteroseksuaalinen ihminen jahtaa vastakkaista sukupuolta yleisissä tansseissa, kapakoissa ja kaduilla.
Seksuaaliset kontaktit kahden, siihen vapaaehtoisesti suostuvan aikuisen henkilön välillä ovat ihan sopivat, jos kyseessä on molempia sukupuolia edustavat henkilöt. Mikäli kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä tuntee vetoa toisiinsa kohtaan tai he muusta syystä haluavat harrastaa seksiä keskenään, niin heitä voidaan rangaista jopa kahden vuoden vankeudella rikoslain 20 pykälän 12 momentin perusteella! Tämä siitä huolimatta, että molemmat ovat täysikasvuisia ja suostuvat siihen! Kansainvälisissä yhteyksissä tämä lainsäädäntö on jatkuva häpeän lähde Suomelle. Asia olisi aivan eri, jos kyseessä olisi alaikäisten vietteleminen.
Nyt I-S ilmeisesti siitä päätellen , että se on sekoittanut tosiasiat ja vihjailut keskenään, ei ole onnistunut päätymään mihinkään, jota voitaisiin pitää rikollisena, jos edellä mainitun lain säädökset jätetään huomiotta. Vain yksi tapaus, itsensä ”känniin juonut” varusmies, on epäilyttävä.
Mutta taitavalla asettelulla, kuvauksilla pornografisia kirjoja sisältävistä kirjahyllyistä (Itsellänikin on hyllyllinen pornoa kotona.), sotilaista (!) otetuilla muotokuvilla pianon päällä I-S:n toimittajat antavat mielikuvan salaperäisestä mystiikasta, jostain kielletystä, kauhistuttavasta, jonka nyt on annettu pikaisesti vilahtaa esiin, ennen kuin lehden kunnioitettavat avustajat laittavat poliisit ”rikollisten” perään.
Viimeinen skandaalireportaasi koski marijuanaa. Silloin tähdennettiin muun muassa NP:ssä tällaisen kaltaisten reportaasien olevan aivan vastuuntunnottomia ja niiden todennäköisesti johtavan marijuanan käytön leviämiseen. Moni asia viittaa siihen, että tämä ennustus on toteutunut.
Homoseksuaalien tapauksessa on todennäköistä, että I-S:n ilmiannot johtavat yleisön tekemien ilmiantojen aaltoon. Kansalaisten huomio kiinnitetään tähän mahdollisuuteen päästä käsiksi henkilöihin, jotka reagoivat eri tavalla kuin he itse. I-S raivaa tien sysimustille ennakkoluuloille ja tässä sitä avustaa lainsäädäntö.
Toinen seuraus on, että ne kiristäjät, jotka lain homoseksuaalisuudesta määräämän ankaran rangaistuksen nojalla jahtaavat homoseksuaaleja, saavat tervetulleen ystävänpalveluksen Ilta-Sanomilta. Näin lehti tekee parhaansa tuhotakseen tulokset, jotka on saatu uurastettaessa vaivalloisesti yleisön poikkeavia yksilöitä kohtaan tuntemien ennakkoluulojen asteittaiseksi muuttamiseksi.
Ilta-Sanomista on tullut suomalainen Expressen (natsijuttu y.m.) mutta toisella tasolla, joka osoittaa ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja sinisilmäisyyttä. Olisi mielenkiintoista nähdä Ilta-Sanomien pääkirjoituskommentti aiheesta varsinkin, kun herra Numminen on radiossa selittänyt, että hänen tarkoituksensa oli esitellä ”uutisia”, kun taas mielipiteiden muokkaus ei kuulu hänen tehtäviinsä.
Hufvudstadsbladet
Ranneliikkeen uutinen homoihin suhtautumisesta Suomessa