Maallikko raamattua lukemassa
Fundamentalisti-kristityt vetävät tämän tästä Sodoma-kortin esiin. Heidän mukaansa homot ovat Sodoman syntien ilmentymiä. Sateenkaarimessun jälkimainingeissa tutkin vähän, mitä raamattu kertoo Sodoman tapahtumista.
------------
Herra ilmestyi Abrahamille Mamren tammistossa. Tuli kolme miestä ja Abraham kestitsi heidät vasikanpaistilla ja leivillä. Yksi miehistä oli Herra. Herra kertoi, että on kuultu huhupuheita Sodomassa ja Gomorrassa vallitsevista oloista. Siellä kuulemma eletään synnissä. Herra ilmoitti, että hän menee tarkistamaan, pitävätkö huhut paikkansa. Herra ei siis tiedä kaikkea, vaan hänen on käytävä katsomassa paikan päällä. Kaksi miestä lähti oitis kohti Sodomaa, mutta Herra jäi rupattelemaan Abrahanmin kanssa. Herra uhkasi hävittää kaupungin, jos sieltä ei löydy vanhurskaita ihmisiä.
Ilta oli jo pitkällä, kun ne kaksi miestä saapuivat Sodomaan. He olivat enkeleitä. Loot istuskeli kaupungin portin vieressä olevalla aukiolla. Hän kutsui miehet yöksi kotiinsa ja tarjosi heille ruoan.
Sana muukalaisista oli kiirinyt kaupungilla ja kaupungin miehet tulivat joukolla Lootin talolle. He vaativat miehiä mukaansa voidakseen raiskata heidät. Miksi heidät haluttiin raiskata? He olivat ehkä vihollisen miehiä tai urkkijoita, ja heitä haluttiin häväistä raiskaamalla. Kuka tietää?
Loot halusi suojella miehiä, mutta tarjosi joukkiolle tyttärensä, jotka olivat vielä neitsyitä. Ei kelvannut. Joukkio tarttui Lootiin ja yritti murtautua sisään taloon. Vieraat pelastivat Lootin sisälle.
Seuraavana päivänä miehet kehottivat Lootia perheineen lähtemään kaupungista ja niin tämä tekikin. Kaupunki hävitettiin myöhemmin päivällä. Lootin vaimo katsoi taakseen ja hän muuttui suolapatsaaksi.
------------
Tässä raamatun kohdassa ei puhuta homoseksuaalisuudesta vaan raiskaamisesta. Raiskaaminen on aina tuomittavaa (paitsi jos isä antaa omat tyttärensä raiskattaviksi).
Siinä on Raamatun opetus.
Laura Schlesinger on amerikkalaisen radioaseman kuuluisa tohtori Laura, joka vastaa kuntelijoiden kysymyksiin. Homoseksuaalisuus on Lauran mukaan kauhistuttava teko (3. Moos.8:22). Internetissä on levinnyt kirje, jonka kuulija on lähettänyt Lauralle.
------------
Kirjeen kirjoittaja kiittää Lauraa väsymättömästä työstä kuulijoidensa hyväksi. Homous on kuolemansynti mutta kirjoittaja on kysellyt eräitä muita raamatun määräyksiä ja miten niihin pitäisi suhtautua.
Jos hän haluaisi myydä tyttärensä orjattareksi (2. Moos. 21;7), niin mikä olisi Lauran mielestä sopiva hinta.
Jos naisella on kuukautiset, hän on epäpyhä viikon ajan ja kaikenlainen koskeminen häneen on kielletty. Vaatteet ovat saastuneet; jopa vuode on saastunut. (3. Moos.15;19-24). Kirjoittaja kysyy, mistä hän tietää naisen kuukautiset, koska naiset eivät kysyessä helposti vastaa.
3. Moos. 25;44 sanoo, että orja on ostettava naapurikansoilta. Amerikassa se siis tarkoittaa joko meksikolaisia tai kanadalaisia orjia.
Kirjoittaja sanoo, että hänen naapurinsa tekee mielellään lauantaina ja sunnuntaina töitä. Kuitenkin 2. Moos. 35 kieltää sen selkeästi. Jokainen, joka sinä päivänä tekee työtä, surmattakoon. Kehottaako Laura surmaamaan omin käsin?
3. Moos. 11. sanoo, että teidän tulee inhota ja karttaa kaikkia evättömiä ja suomuttomia pikkueläimiä, joita liikkuu merissä, järvissä ja joissa, ja myös kaikkia muita vesieläimiä, joilla ei ole eviä eikä suomuja. Kirjeen kirjoittaja kysyy, onko kotiloiden ja muiden pikkunilviäisten ja mustekalojen syöminen suurempi synti kuin homoseksuaalisuus.
3. Moos. 21;20 sanoo, että uhraamaan ei saa tulla kukaan, joka on sokea, rampa tai kasvoiltaan tai ruumiiltaan epämuodostunut, eikä kukaan, jolta on katkennut jalka tai käsi tai joka on kyttyräselkäinen tai kitukasvuinen, jonka silmäterä on samentunut tai jolla on ihottuma, rupitauti tai vialliset kivekset. Nyt kirjoittaja myöntää, että hän joutuu käyttämään silmälaseja. Onko määräys ehdoton vai onko pelivaraa. Hän näkee laseilla hyvin.
3. Moos 19 määrää että älkää leikatko hiuksianne lyhyiksi ohimoilta älkääkä leikkaamalla turmelko parran reunaa. Kirjoittaja kertoo monien ystäviensä leikkaavan kaikki karvat. Onko siitä kuolema rangaistuksena.
3. Moos.11 kertoo kaikista niistä eläimistä, joita on vältettävä. Voiko pelata siannahasta tehdyllä jalkapallolla, jos käyttää hanskoja (ei siannahasta)..
Kirjoittaja kiittää jo etukäteen Lauraa, koska tämä on varmaan näiden kysymysten parissa askarrellut. Ja hän kiittää Jumalan sanaa, johon voi luottaa ja joka on ikuista.
:D ..Raamatulla päähän.. Kops!
Paavo Haavikkoa mukaillen: "Fundamentalistikristittyjen parodiointi on jo kauan ollut mahdotonta. Ne tekevät sen itse." :-)
Johnny sanoi juuri sen mitä itse olin ajatellut sanovani. Luulin että se(-kin ) on mahdotonta; näemmä ei ollut.
Oh dear my mind
vaeltaja2006 kirjoitti: Tässä raamatun kohdassa ei puhuta homoseksuaalisuudesta vaan raiskaamisesta. Raiskaaminen on aina tuomittavaa (paitsi jos isä antaa omat tyttärensä raiskattaviksi).
Olen samaa mieltä. On tullut luettua jotain näistä, joten koneellani on melko valmis tiedosto, jonka pistän myös teille iloksi.
--
Toiseksi on puhuttu myös tuon Sodoma-kohdan viittaavaan muukalaisten epävieraanvaraiseen kohteluun. Raamatussahan on 2 hyvin samanlaista kertomusta: Sodoman kuvaus (1. Moos. 19:1 – 25) ja Gibean melko samanlainen kuvaus (Tuom. 19:1-30). Tässä Gibean tapahtumat vertailun vuoksi. Olen lyhentänyt sen omin sanoin, mutta asiasisältö on se, mikä raamatussa lukee:
Leeviläinen mies saapui auringon laskiessa sivuvaimonsa kanssa Gibeaan yöpyäkseen siellä. Kun kukaan ei pyytänyt heitä kotiinsa, he jäivät istumaan torille. Myöhemmin eräs vanhus, joka oli itsekin Gibeaan muuttanut muukalainen, palasi peltotöistä, näki heidät ja tarjosi heille yösijaa. Myöhemmin vanhuksen talon piiritti gibealainen kelvoton roskaväki. Se huusi vanhukselle: ”Tuo tänne se mies, joka tuli luoksesi. Me tahdomme maata hänet.” Vanhus tarjosi roskaväelle neitsyttytärtään ja vieraansa sivuvaimoa sanoen: ”Voitte tehdä heille mitä haluatte, vaikka raiskata heidät, mutta tälle miehelle älkää tehkö mitään niin hirveää.” Roskaväki ei kuunnellut, jolloin leeviläinen vei sivuvaimonsa heille. Gibealaiset raiskasivat ja pahoinpitelivät naista koko yön. Sen seurauksena hän kuoli aamulla. Leeviläinen palasi kotiinsa, paloitteli sivuvaimonsa ruumiin 12 osaan ja lähetti kappaleet kaikille Israelin heimoille. Tapahtumien tuloksena syttyi sisällissota. (Tuom. 19:1-30).
John McNeill (1978) on tulkinut, että Loot oli itsekin Sodomassa ulkopuolinen, joka saattoi ylittää valtuutensa majoittaessaan kaksi vierasta miestä, joiden aikeita ja luotettavuutta sodomalaiset eivät tunteneet. Todennäköisimmin Sodoman miehet halusivat lähinnä saada selville, keitä ja millä asialla Lootin majoittamat vieraat olivat. Vain Loot suostui majoittamaan vieraat yöksi suojaan tasangon kylmyydeltä. Juutalaisissa ja arabikulttuureissa on sääntöjä, jotka edellyttävät, että muukalaisille osoitetaan vieraanvaraisuutta. Säännöt ovat niin tiukat, ettei edes kaupunkiin majoitettua vihollista saa vahingoittaa. Majatalot olivat muinaisessa maailmassa harvinaisia kaupunkien keskustojen ulkopuolella, joten matkustajien selviytyminen riippui muukalaisten heille tarjoamasta vieraanvaraisuudesta. Sodomalaiset rikkoivat räikeästi vieraanvaraisuussääntöjä kieltäytymällä tarjoamasta muukalaisille yösijaa ja yrittämällä raiskata heidät. Vieraanvaraisuuslait edellyttivät jatkossa, että Loot ja vanhus suojelivat vieraidensa miehistä kunniaa tarjoamalla miesjoukoille omistamiaan naisia. Naiset ovat näissä kertomuksissa miesten irtaimistoa. Naisen raiskaaminen näyttää miehen raiskaamista paremmalta vaihtoehdolta, sillä miehen raiskaaminen on ollut ja on edelleen patriarkaalisessa järjestelmässä äärimmäinen nöyryytyskeino ja aggressiivinen vallankäytön osoitus vihollista kohtaan. Vihollisen naisia ja miehiä raiskataan nykyisinkin sodissa. Raiskatun miehen kunnia kärsii, mutta penetroivan miehen arvo säilyy. (Näin John Boswell 1981; Michael Carden 2004; Daniel Helminiak 2000.)
Muukalaisvihamielisyystulkintaa tukevat myös Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien sekä Hesekielin viittaukset Sodomaan. Evankeliumeissa Jeesus puhui opetuslastensa epävieraanvaraisesta vastaanotosta ja Hesekiel yhdisti Sodoman ylpeyteen ja itsekkyyteen.
”Nämä kaksitoista Jeesus lähetti matkaan annettuaan heille ohjeet: […]. Älkää varatko vyöhönne kultaa, hopeaa tai kuparia älkääkä ottako mukaanne laukkua, älkää ylimääräistä paitaa, älkää jalkineita tai sauvaa. Kun tulette johonkin kaupunkiin tai kylään, ottakaa selvää, kuka siellä on käyntinne arvoinen, ja jääkää asumaan hänen luokseen lähtöönne saakka. […] Jos teitä jossakin talossa tai kaupungissa ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuunnella, lähtekää sieltä ja pudistakaa pöly jaloistanne. Totisesti: Sodoman ja Gomorran maa pääsee tuomiopäivänä vähemmällä kuin se kaupunki.” (Matt. 10:5, 9 – 15.)
”Mutta jos teitä johonkin kaupunkiin tultuanne ei oteta vastaan, menkää sen kaduille ja julistakaa: ”Me pyyhimme pois pölynkin, joka teidän kaupungistanne on jalkoihimme tarttunut – pitäkää hyvänänne! Mutta tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle! Minä sanon teille: Sodomakin pääsee tuomiopäivänä vähemmällä kuin sellainen kaupunki.”” (Luuk. 10:10-12)
”Niin totta kuin elän, sanoo Herra Jumala [kaupungille nimeltä Samaria], sisaresi Sodoma tyttärineen ei vetänyt vertoja sinulle ja sinun tyttärillesi. Sinun sisaresi Sodoman synti oli julkea itsekkyys. Hän vietti tyttärineen yltäkylläistä ja huoletonta elämää, mutta kurjalle ja köyhälle hän ei avannut kättään. He kävivät yhä julkeammiksi ja ryhtyivät minua uhmaten yhä uusiin iljettävyyksiin, ja silloin minä pyyhkäisin heidät pois, kuten olet nähnyt. Eikä Samaria tehnyt puoliakaan sinun [Sodoma] synneistäsi.” (Hes. 16:48-51)
Sodomaan viittaavat myös Jesaja: 1. luku ja 3:9 ja Sefanja 2:8-11. Katsokaa huviksenne.
Näyttäisikin luontevalta tulkita Sodoman tarinan ja sen ajan kulttuurin kertovan siitä, että ongelmana oli muukalaisia uhkaava vihamielinen nöyryytys. Hetero- tai homoseksuaalisuus oli epärelevanttia. Varhaiset juutalaiset ja kristityt eivät vielä tulkinneet Sodoman tarinaa varoitukseksi homoseksuaalisuudesta. Miehet eivät himoinneet seksiä, vaan halusivat nöyryyttää muukalaismiehiä pakottamalla heidät alistumaan käytettäviksi naisten tapaan. Gibeassakin uhattiin miehen raiskauksella, mutta myös nainen kelpasi raiskattavaksi. Kummassakin kertomuksessa vieraiden äärimmäinen loukkaaminen raiskaamalla on yksi esimerkki kaupungin ihmisten pahuudesta. Sodoma ja Gibea ovat erinomaiset esimerkit muukalaisvihamielisistä kaupungeista.
Sodoma ja Gibea eivät olleet ainoat epävieraanvaraisuuden takia tuhotut Vanhan testamentin ajan kaupungit. Joosuan kirjan kuudes luku sisältää kertomuksen Jerikon kaupungista, joka tuhoutui Sodoman tavoin kokonaan. Tuholta säästyi vain prostituoitu nimeltä Rahab ja hänen omaisensa, koska Rahab tarjosi vieraanvaraisuutta muukalaisille. Näin siitäkin huolimatta, että kolmas Mooseksen kirja kieltää prostituution.
Sodoman homoseksuaalisuustulkinnalle johdonmukaiset yhdistävät myös Luukkaan ja Hesekielin kuvaukset homoseksuaalisuuteen. Elleivät he tekisi siten, heidän Sodoman homoseksuaalisuustulkintansa alkaisi horjua. Sodoma mainitaan useissa eri raamatunkohdissa, mutta homoseksuaalinen raiskausyritys on mainittu vain 1. Mooseksen kirjassa. Mikäli pidetään homoseksuaalisuutta Sodoman tuhon pääsyynä, on johdonmukaisuusvaatimuksen nimissä melko välttämätöntä tulkita jokaisen Raamatun Sodoma-viittauksen viittaavan nimenomaan homoseksuaalisuuteen. Se taas on aika vaikeaa noiden evankeliumikohtien ja Hesekielin lukemisen jälkeen.
--
Miten Sodoman homoseksuaalinen luenta sitten syntyi?
Sodoma ei ole aina assosioitunut homoseksuaalisuuteen. Michael Cardenin mukaan miestenvälisen seksin tulkitseminen Sodoman tuhon pääsyyksi alkaa Uuden testamentin aikaisesta Filonista, juutalaisesta filosofista ja eksegeetistä (n. 20 eKr. – 40 jKr.), ja vakiintuu vähitellen 300-luvun lopulla. Kirkkoisät ja hallitsijat - mm. Justinianus, Gregorius Suuri, Johannes Krysostomus, Ambrosius ja Augustinus - ovat merkittävässä määrin vahvistaneet Sodoman homofobista luentaa.
1000-luvun teologi Peter Damian on kirjallaan "Book of Gomorrah" Sodoman ja homoseksuaalisuuden assosioinnin tärkeä vahvistaja. Hän loi homoseksuaalisiin tekoihin viittaavan sodomian käsitteen vuoden 1051 tienoilla tiettyjä tarkoituksia varten. Sodomian käsite on siten keskiaikainen, länsimainen, yhteen henkilöön paikannettavissa oleva keksintö. Sodomiasta tai sodomiitista homoseksuaalisuusmerkityksessä ei löydy jälkiä ennen 1000-lukua. Aikaisemmin sodomiitti viittasi vain Sodoman asukkaaseen eikä tiettyihin seksuaalisiin tekoihin. Sodomia-sanaa on ollut vaikea kääntää yleispätevästi ilman väärinymmärryksiä. Jordan huomauttaakin, että kaikkein viimeisimmäksi se pitäisi kääntää homoseksuaalisuudeksi, kuten kuitenkin on tapahtunut.
Damian osoitti Book of Gomorrahin paavi Leo IX:lle, joka hallitsi 1048 – 1954 jKr. Damian taivutteli paavia poistamaan laajalle levinneen synnin, jota hän nimitti useimmiten sodomiittiseksi paheeksi, joskus sodomiittiseksi parittelutavaksi ja lopulta sodomiaksi. Damian liitti sodomian naismaisuuteen ja täydennyksen etsimiseen miehestä. Book of Gomorrahin ennalta oletettuja lukijoita olivat paavin lisäksi itse sodomiitit, jotka täytyi jotenkin saada tunnustamaan sodomia-syntinsä ja antautumaan kirkon käsiin tuomittaviksi. Damian pyrki herättämään sodomiietissa häpeää ja saamaan nämä katuviksi. Se tapahtui yhdistelemällä suoraa puhuttelua ja kolmannen persoonan käyttöä. Puhuttelu oli vuorotellen kiroavaa, vuorotellen ”rakastetuksi veljeksi” kutsuvan lempeää. Damian pyrki myös ennakoimaan sodomiitin mahdollisia vasta-argumentteja. Jo ennen Damiania oli erilaisia genitaalisyntejä käsitteleviä kirkollisia katumuskirjoja, joiden auktoriteettia Damian käytti sodomian tuomintansa apuna. Hän ei tuominnut sodomiittien vasta-argumentteja vain katumuskirjojen auktoriteetilla, vaan ”järjellä” ja ”asioilla itsellään”. Paradoksaalista kyllä, hän pyrki tekemään sodomiitin katuvaksi, ja kuitenkin hän piti sodomiaa syntinä, josta ei oikeastaan ole paluuta elämään. Hän sepitti sodomiasta analogian Jumalan kieltämiselle.
--
Sodomasta on tullut homoseksuaalisuuden kauhistuttavuuden symboli. Raamatun nykylukijat uskovat, että juuri homoseksuaalisuus sai Jumalan tuhoamaan Sodoman lähikaupunkeineen varoitukseksi jälkipolville. Englanninkielisessä raamatunkäännöksessä sana "sodomite" on otettu itsestään selvänä viittauksena miesten homoseksuaalisiin tekoihin, käytännössä lähinnä anaaliyhdyntään, eikä Sodoman asukkaaseen.
Aina ei tuoda esille sitäkään, että Vanha testamentti sisältää kaksi keskenään lähes identtistä kertomusta, kertomukset Sodomasta ja Gibeasta. Sodomassa tapahtuu homoseksuaalisen joukkoraiskauksen yritys, joka päättyy Sodoman tuhoon, kun taas Gibeassa homoseksuaalisen joukkoraiskauksen yritys päättyy naisen raiskaamiseen kuoliaaksi ja Israelin heimojen sisällissotaan. Sodoman historiallis-kriittistä luentaa edustavien tutkijoiden yleisin tulkinta on se, että kummankaan synti ei ollut homoseksuaalisuus, vaan muukalaisvihamielisyys, epävieraanvaraisuus ja heikompien sortaminen. Gibean tarina lienee jäänyt syystäkin vähemmälle huomiolle, sillä gibealaiset hyväksyivät raiskattavakseen muukalaisnaisen, joten he eivät homostelleet. Aikoivat kyllä raiskata ensin miehen äärimmäisen vallankäytön osoitukseksi, mutta heille kelpasi sentään nainen.