- 1 / 4
- vaeltaja2006
- 19.12.2006 9:57
- 19.12.2006 10:03
Berliiniläisen Siegessäule-lehden toimittaja lähti etsimään uskonnoista rauhaa sielulleen. Toimittaja valittaa, että 16 vuotta gay-elämää, gayromeo, gin-tonic , GMF ja kaikki baarien löpinät eivät ole tuoneet hänelle valaistusta. Hän kävi buddhistien kokouksessa. Hän kertoo, että 7 vuotta sitten hän alkoi harrastaa meditaatiota, ja hän on tehnyt joitakin matkoja thaimaalaisiin temppeleihin.
Neuköllnin kaupunginosassa, kerrostalon pohjakerroksessa kokoontui Queer Lotus –ryhmä. Keskellä huonetta ruskea alttari. Huoneesa on 10 homoa ja lesboa ja heidän kurkuistaan soi melodinen „Nam-Myoho-Renge-Kyo“. Mantrana on Lotus-Sutran, tärkeän buddhistisen kirjoituksen, otsikko. Laulun tulisi herättää viisautta, rohkeutta ja voimaa elämään. Buddhistinen käytäntö pyrkii kaiken aikaa sisäisen totuuden löytämiseen. Kun kuuntelee ilmassa soljuvaa laulua, jotain henkistä kulkee ruumiin läpi. Se on kuin ensisuudelma.
45-vuotias Susanne kertoo, että hän on ollut näissä buddhalaissa piireissä jo 18 vuotta. Aikoinaan hän kärsi masennuksesta ja uskontoon hän suhtautui kielteisesti: ooppiumia kansalle –tapaan. Kristinusko ei pystynyt vakuuttamaan. Siellä opetettiin: Elä kuin Jeesus. Ja ne puheet syyllisyydesstä ja synnistä. Kuitenkin hän koki uskonnon tarvetta. Buddhistinen filosofia tuntui ihmisläheisemmältä. Saa tehdä myös virheitä.
Kenenkään ei tule kärsiä. Kaikki elämäntavat ovat onnen etsimistä. Queer Lotus kuuluu Mahayana-Buddhismiin, eli toiseen kahdesta suuresta suuntauksesta, jotka syntyivät pian buddhan kuoleman jälkeen. Luomakunnan kokonaisuus on tärkeämpi kuin yksittäinen ihminen, sanoo Susan. Duddhalaisten uskonnollisissa kouluissa opetetaan , miten maailman ymmärtämistä voi jakaa muillekin, Se on todellista lähimmäisenrakkautta.
Toimittaja kertoo olevansa ihminen täynnä huolia. Laksujen maksupäivät lähestyvät, menestyykö hän tavatessaan uuden tuttavan, vessassa suolikin oikkuilee, kun mieli on täynnä ahdistusta. Siihen auttaa Buddha. Buddha on joskus sanonut: En opeta mitään muuta kuin sitä, miten päästään kärsimyksistä.
jatkuu…
Neuköllnin kaupunginosassa, kerrostalon pohjakerroksessa kokoontui Queer Lotus –ryhmä. Keskellä huonetta ruskea alttari. Huoneesa on 10 homoa ja lesboa ja heidän kurkuistaan soi melodinen „Nam-Myoho-Renge-Kyo“. Mantrana on Lotus-Sutran, tärkeän buddhistisen kirjoituksen, otsikko. Laulun tulisi herättää viisautta, rohkeutta ja voimaa elämään. Buddhistinen käytäntö pyrkii kaiken aikaa sisäisen totuuden löytämiseen. Kun kuuntelee ilmassa soljuvaa laulua, jotain henkistä kulkee ruumiin läpi. Se on kuin ensisuudelma.
45-vuotias Susanne kertoo, että hän on ollut näissä buddhalaissa piireissä jo 18 vuotta. Aikoinaan hän kärsi masennuksesta ja uskontoon hän suhtautui kielteisesti: ooppiumia kansalle –tapaan. Kristinusko ei pystynyt vakuuttamaan. Siellä opetettiin: Elä kuin Jeesus. Ja ne puheet syyllisyydesstä ja synnistä. Kuitenkin hän koki uskonnon tarvetta. Buddhistinen filosofia tuntui ihmisläheisemmältä. Saa tehdä myös virheitä.
Kenenkään ei tule kärsiä. Kaikki elämäntavat ovat onnen etsimistä. Queer Lotus kuuluu Mahayana-Buddhismiin, eli toiseen kahdesta suuresta suuntauksesta, jotka syntyivät pian buddhan kuoleman jälkeen. Luomakunnan kokonaisuus on tärkeämpi kuin yksittäinen ihminen, sanoo Susan. Duddhalaisten uskonnollisissa kouluissa opetetaan , miten maailman ymmärtämistä voi jakaa muillekin, Se on todellista lähimmäisenrakkautta.
Toimittaja kertoo olevansa ihminen täynnä huolia. Laksujen maksupäivät lähestyvät, menestyykö hän tavatessaan uuden tuttavan, vessassa suolikin oikkuilee, kun mieli on täynnä ahdistusta. Siihen auttaa Buddha. Buddha on joskus sanonut: En opeta mitään muuta kuin sitä, miten päästään kärsimyksistä.
jatkuu…