Hetken hiljaisuudesta

Hyvää yötä, kauniita unia, oman kullan kuvia. Vaihdetaan suudelmat, käperrytään peiton alle, painaudutaan kiinni toisiimme.

Kesän valoisuus työntyy sisään sälekaihtimien välistä. Makaamme kumpikin sängyssä, teeskentelemme nukkuvamme. Koko illan sinua väsytti, halusit käydä nukkumaan.

Mua ei nukuta, sinä ilmoitat juuri kun olen nukahtamassa. Oikeastaan haluaisin tehdä jotain ihan muuta kuin nukkua. No mitä sä haluaisit tehdä, minä kysyn. Äskenhän sä vielä olit niin väsynyt ja halusit nukkua. Ja sitten sinä kerrot haluavasi rakastella kanssani, ihan kunnolla. Mutta minä en jaksa. Punaviini alkoi särkeä päätä, ja minua ihan oikeasti väsyttää. Sinä yrität vielä, mutta turhaan. Sitten käännät selkäsi minulle ja käyt nukkumaan. Muutaman tunnin kuluttua sinä tuhiset onnellisesti, mutta minä huomaan vielä valvovani ajatusteni kanssa. Olenko minä huono?

Illalla oli tapahtunut paljon. Olimme käyneet elokuvissa, ja siellä törmänneet entiseen poikaystävääsi. Sinua se ei tuntunut häiritsevän, enemmänkin huvittavan. Minä en päässyt ajatuksesta yli. Joku muukin on koskenut sinua, nukkunut sinussa kiinni, ehkä rakastanutkin sinua. En minä tyhmä ole, kyllä minä sen tiesin, jossain mieleni sopukoissa. Kai olin vain yrittänyt jotenkin häivyttää ajatuksen. Elokuvan jälkeen, bussipysäkillä ja bussissa ajatukset velloivat päässäni, tein ehkä jonkinlaista vertailua. Bussissa sanoit vielä jotain, joka lisäsi huonoa oloani. Yritin hymyillä. Loppumatkan olimme hiljaa. Kun pääsimme kotiin, teit ruokaa ja sitten kerroit muista entisistä poikaystävistäsi. Syy taisi olla minun, mitäs olin ottanut asian puheeksi, jos en kerran kestänyt kuulla. Join lisää punaviiniä, vaikka en edes pidä siitä.

Minä katselen sinun nukkuvan, varon herättämästä. Unettoman yön jälkeen koittaa aamu, pyörin sängyssä, ja kun heräät, teeskentelen vielä nukkuvani. Aamulla pieni epäluulo kalvaa mieltä. Mitähän sinä ajattelet? Yritän huuhtoa ajatuksen alas keittämälläsi kahvilla. Kahvi polttaa suuta, mutta sen minä kestän. Sinä katsot minua ja hymyilet. Ehkä sinä sittenkin ymmärsit kaiken hiljaisuudesta.

Ensi kerralla sitten, minä ajattelen, mutta en sano mitään. Lähdetäänkö kaupungille, ehdotan käytyäni ensin suihkussa.