Olin viikonlopun kullan luona. Oli ihaninta. Kulta on niin kaunis ja ihana. Kulta saa minut nauramaan. Ja saa kulta minut itkemäänkin, mutta vain siksi, kun on niin ihana. Olen niin herkkis, että onnenkyyneleitä välillä vuodattelen. Ketä saan kiittää siitä, että olen niin ihanan naisen vierelleni saanut? Ja miten voin ikinä kiittää tarpeeksi? Kai olen jotain superhyvää tehnyt elämässäni, kun minut näin ruhtinaallisesti palkitaan.:)
Oltiin laiskoja koko viikonloppu, lusmuttiin keittiön ja sängyn väliä, eikä huolittukkaan vieraita kyläilemään, eikä itsekkään jaksettu lähteä mihinkään. Lauantaina käytiin pakollinen 20min happihyppely pakkasessa, kun täytyi hakea kaupasta maitoa.:D
Katsottiin monta leffaa, kun minä olin ihan sivistymätön ja kaikista tärkeistä leffoista out.:P
Katsottiin siis, better than chocolate, if these walls could talk ja bound, sekä madonnan uusin dokkari jonka unohdin katsoa neloselta silloin kun se tuli, kulti oli nauhottanu sen.:)
Ainiin, Boogeyman katsottiin myös, sekä musiikkivideoita.
Viime yönä kulta oli pipi. Kullalla saattaa olla keliakia ja sillä oli tosi öklö olo. En voinu nukkua ollenkaan, ku pelkäsin et kullalle sattuu jotain, niin pipi se oli. Valvoin kokoyön, aamuyöhön asti kullan unta. Sitten viiden jälkeen kulta heräs, pahaolo oli menny pois. Loppuyön, tai siis aamun nukuin hyvin, käperryin kullan kainaloon ja herättiin vasta yhdeltätoista.
Kullan vierestä on ihana herätä. Me lojutaan aina aamuisin pitkään sängyssä. Höpistään ja söpöillään.:>
Kulta silitteli minua tänäviikonloppuna kamalasti, silitteli niskaa ja selkää ja käsiä, poskea ja kaulaa, hiuksia. Se tuntui ihanalta ja jos olisin kissa olisin kehrännyt varmaan taukoamatta. Hih.
---
Nyt olen siis kotona, kaukana kullasta. Tai en edes itseasiassa kovin kaukana. Yhden tunnin ja neljänkymmenenkolmen minuutin päässä. Kova ikävä jo nyt. Itkettää, tulee niin paljon kauniita ajatuksia mieleen. Mutta en itke. Nyt en itke. Olen päättänyt, että en itke. En tahdo itkeä tätä välimatkaa.
Äh, en osaa nyt edes kirjoittaa. Ajatus pomppii liikaa, kullan luo ja takaisin, matkalle.
Taidan alkaa nukkumaan. Kulta meni nukkumaan jo tunti sitten, sanoi tulevansa visiitille minun uniin. Käskin viipyä kokoyön.
Joten nyt menen tapaamaan kultaa unikuviin.
