• Kirsikkavaras

Suurta rakkauttako?

Veljeni M:n avioliitto jaksaa edelleen mietityttää. Itseasiassa kihisen paraikaa pienimuotoista raivoa. Kuulin nimittäin, että M on päättänyt pistää myyntiin talonsa, josta hän lunasti H:n ulos vain vajaa pari kuukautta sitten, ja ostaa uuden talon yhdessä H:n kanssa kirkonkylältä.

Ymmärrän toisaalta ihan hyvin, että he yrittävät rakentaa avioliittoaan uudelleen neutraalilla maaperällä. Ei paikkaan sidottuja muistoja syrjähyppyjen aikaisilla sijoilla, etenkin kun H:n rakastaja päätti lopulta palata vaimonsa luo naapuriin tien toiselle puolelle. Ja onhan lastenkin kannalta parempi vielä yrittää, kai? M joutuu kuitenkin tekemään todella suuria uhrauksia, jotta saisi H:n takaisin. Kaikki draaman käänteet ovat tapahtuneet henkeäsalpaavan nopeasti. Lisäksi tuntuu, kuin tapahtumat etenisivät koko ajan H:n ehdoilla. Voin tietysti olla väärässä, sillä nykyinen näkemykseni H:sta on lähinnä halveksivan inhon sävyttämä. Ehkäpä H yrittää tosissaan, ja ehkäpä M tosiaan rakastaa vaimoaan niin paljon, että on valmis antamaan kaiken anteeksi. Pelkään kuitenkin, että tilanne ei ole ihan näin "kaunis".

Tiedän, miten ylpeä M on talostaan, jonka hän rakensi omalle perheelleen, ja vieläpä suvullemme toista sataa vuotta kuuluneelle upealle tontille. Isoäitini tulee pahoittamaan mielensä, sillä hän ei ollut missään vaiheessa halukas myymään tonttia suvun ulkopuolisille. Nyt näin on kuitenkin käymässä. Mutta tärkeintä on tietenkin veljeni hyvinvointi.