Kotihiiren tunnustukset

Olen elämäni aikana ehtinyt asumaan kohtuullisen monessa Suomen kaupungissa, niin pienessä kuin isossa. Näitä paikkoja yhdistää yksi asia: Kelan kanssa asioidessa menee hermot, kun mikään ei koskaan suju!!! Ei tälläkään kerralla. Täytän seuraavaksi saman lapun uudelleen kuin viimeksikin. Kirjoitan siihen sekunnin tarkkuudella kaiken. Käytän monta A4:sta liitteenä ja kopioin vielä mukaan kolmena kappaleena, jos edes yksi niistä päätyisi käsittelijälle. En oikeasti jaksa tuota! Voisiko edes kerran joku juttu mennä heidän kanssa sujuvasti. Kokemus sanoo: EI TODELLAKAAN!

Ei mulla muuta.

Kirja saapui tänään :) Ja voi elämä, se oli aivan ihana teos. Tykkään todella paljon ja voisin kuvitella kokeilevani n. 90% kirjan ohjeista. Kirja oli kiva siinäkin mielessä, kun siinä oli muutakin kuin pelkkiä ruokaohjeita ja taittoon+kuviin oli selvästi panostettu paljon. Hyvä Olga Temonen :)

Mä en tykkää shoppailla. Vaatekaupat on kammottavia, kaupoissa huvikseen kiertely vastenmielistä - onneksi on nettikaupat ;) Nettikirjakaupoissa viihdyn, ainakin kirjahyllyni mielestä, turhankin hyvin! Tänään meni tilaukseen Olga Temosen Emäntänä Olga: Kasvisruokaa läheltä koko perheelle. En ole kasvissyöjä, mutta olen kiinnostunut monipuolistamaan ruokavalioani. Kokkaajana olen hyvin itseoppinut ja harvoin turvaudun ohjeisiin. Erilaisten papujen ja linssien tai jopa soijarouheen yms kanssa olen vähän heikoilla jäillä. Tuota kirjaa on kehuttu ja ajattelin saavani siitä hyvän perusteoksen. Joskus vuosia sitten kirja-alesta ostettu kasvisruokakirja koostuu lähinnä pakastevihannesohjeista. Kiehtovaa - no ei!!

Nyt jään kasvattelemaan yrttejäni ja odottelemaan kirjan tuloa, jos hyvin käy voisin saada sen perjantaina.

Vihdoin tuli se päivä, jona sain kylvettyä yrttien ja muiden kasvien siemenet multaan. Jos kaikki onnistuvat, saan kesän ja viimeistään syksyn mittaan nauttia tuoreista herkuista suoraan parvekkeeltani. Tulossa on basilikaa, rucolaa, timjamia, tomaatteja, rosmariinia ja minttua. Eniten jännitän rosmariinin puolesta. Sillä on pitkän pitkä kasvukausi ja saa nähdä ehtiikö tuo ollenkaan valmistua, saati miten itäminen onnistuu. No, on tässä taas jotain ajanvietettä ja seurattavaa.

Seurattavaa on myös sitruunapuussani. Laitoin viime kesänä siemenen kasvamaan ja nyt siitä on venynyt n. 15cm taimi. Siirsin sen vihdoin isompaan ruukkuun. Tätä jään suurella mielenkiinnolla seuraamaan. Voiko puuni joku kaunis päivä tehdä hedelmän? Jos voi, se olisi aikas huippua :)

Aamulla jumppasin, päivällä jumppasin ja illalla jumppaan. Kiehtovaa sisältöä elämässä - not. Pääni sisällä lennän haaveissa ja hiljaisissa toiveissa.

"Everything you can imagine, is real." - Pablo Picasso

Jos se on totta, mua odottaa parin kulman takana ihana elämä. Olisi se oikeus ja kohtuus kaiken tapahtuneen jälkeen. Tai sitten tapahtuneet oli elämän julma pysäytys saada ajattelemaan kaikkea uudelleen, mikä on tärkeää ja mikä ei.

Kävi miten kävi, unelmointi on mulle = olla olemassa ja uskoa huomiseen.

Eilen olin lääkärissä. Asiat etenee toivotusti. Voin hiljalleen aloittaa kuntoutuksen ja töihinkin voin palata n. kuukauden päästä, jos voin tehdä fyysisesti kevyempiä hommia. Saa nähdä miten käy. Saa nähdä miten kovasti haluan palata nykyiseen työhöni. Tai miltä se sitten käytännössä tuntuu. Haluan ehkä jotain ihan muuta. Katsotaan.

Aurinko paistaa ja eilen kaupunki näytti mukavan keväiseltä, tuulesta huolimatta. Vielä kun nämä mun kulmat pääsee kevääseen mukaan. Lumi ja jää - menkää pois!

Näin kotona ollessa tylsistyneenä on ollut aivan mahtavaa seurata käynnissäolevaa Tahdon 2013 -kampanjaa. Uskoin heti kampanjasta kuultuani, että 50000 ääntä tulee täyteen, mutta en uskonut sen tapahtuvan näin nopeasti. Ajattelin sen täyttyvän parissa kolmessa päivässä. No, tätä tekstiä kirjoittaessani sähköisiä allekirjoituksia on kasassa n.45000. Uskomaton määrä. FB monet ystävät ovat jakaneet allekirjoituslinkkiä, sellaisetkin joiden en olisi koskaan uskonut sitä jakavan. On ehdottoman hienoa olla osa historiaa, osa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Nyt enää jännitetään kellonaikaa, koska 50000 on kasassa. Veikkaan 14.20. Uskomatonta <3

Jos olisin kunnossa, matkustaisin juuri tällä hetkellä junassa kohti kotikontuja. Huomenna lapsuuden kotini naapurin poika saatellaan viimeiselle matkalleen. Tuntuu hurjalta, miten juuri hän on nyt poissa. Hän, joka kiusoitteli minua ala-asteella pikkukoulussamme. Hän, joka oli veljeni ystävä. Hän, jonka muistan eläniloisena nuorena miehenä. Hänet vei alkoholi, lapasesta lähtenyt elämä. Ei niin pitäisi käydä ihmiselle kypsässä 37v. iässä. Niin paljon jäi kesken, niin paljon elämättä.

Toivottavasti hän on nyt saanut rauhan ja viinapirut kaikonneet.

Eilen oli yksi niistä päivistä, kun otsaan kasvoi 3km halko heti aamulla, kun silmät sai auki. Oon osannut odottaa tätä hetkeä ja on jopa hitusen yllättävää, että siihen meni näin paljon aikaa. Turhauttaa, kun tarvii niin paljon apua mitä yksinkertaisimmissakin asioissa. Ketuttaa, kun menee tolkuttomasti aikaa ja vaivaa esim. yhden juustopaketin aukaisemiseen. Tai miten yksi suihkussa käyminen voi olla todellinen haaste. Asiat, jotka ennen oli yhtä on nyt ihan toista. Siihen sopeutuminen on vaikeaa.

Päivä tosin parani siitä ja halko katosi otsasta, kun ystäväni tuli käymään. Juotiin teetä ja päästettiin höyryjä ulos. Se oli puhdistavaa. Ystävät on tärkeintä maailmassa.

Tänään on ollut vähän helpompaa. Kivut on jokseenkin pysynyt poissa lääkkeillä. Pieniä iloja tuli muutenkin pienistä suurista asioista.

Tänä keväänä ajattelin toteuttaa pitkäaikaisen unelman, kun tätä vapaa-aikaa nyt on riittämiin. Perustan ikkunalaudalleni ja myöhemmin parvekkeelle yrttitarhan. Siemeniä alkaa jo olla kaikkeen lähtöön, toteutus vain puuttuu. Muissa hankkimissani siemenissä oli ihan hyvät itävyysprosentit paitsi rosmariinissa. Sen prosentti oli vain 30. Rosmariini on ilmeisen hankala kasvatettava, mutta yritän kuitenkin. Parvekkeeni on niin lämmin, että jos idätys onnistuu, se saattaa jopa viihtyä näissä olosuhteissa :)

Ruoka on minulle äärettömän tärkeä asia. Jos eläisin omassa utopiassani, en hankkisi perusmarketista mitään syötävää. Ehkä jonain kauniina päivänä pääsen tähän. Välillä fantasioin myös ulkomailla asumisesta. Siis jossain niin etelässä, että voisi puutarhassa/parvekkeella kasvattaa kaikkea eksoottista tai ostaa torilta oikeasti tuoreena.