Teetä ja sympatiaa

Eilen oli yksi niistä päivistä, kun otsaan kasvoi 3km halko heti aamulla, kun silmät sai auki. Oon osannut odottaa tätä hetkeä ja on jopa hitusen yllättävää, että siihen meni näin paljon aikaa. Turhauttaa, kun tarvii niin paljon apua mitä yksinkertaisimmissakin asioissa. Ketuttaa, kun menee tolkuttomasti aikaa ja vaivaa esim. yhden juustopaketin aukaisemiseen. Tai miten yksi suihkussa käyminen voi olla todellinen haaste. Asiat, jotka ennen oli yhtä on nyt ihan toista. Siihen sopeutuminen on vaikeaa.

Päivä tosin parani siitä ja halko katosi otsasta, kun ystäväni tuli käymään. Juotiin teetä ja päästettiin höyryjä ulos. Se oli puhdistavaa. Ystävät on tärkeintä maailmassa.

Tänään on ollut vähän helpompaa. Kivut on jokseenkin pysynyt poissa lääkkeillä. Pieniä iloja tuli muutenkin pienistä suurista asioista.