hölmö pieni elämäni

No niin, Helsinki on jäänyt taakse ja nyt ollaan Hyvinkäällä. Voi juma miten ihanaa onkaan nähdä siskoa ja lapsia. Niitä kohtaan ei kyllä ikävä lopu koskaan. Ja aikaa tuntuu olevan aina liian vähän. Tänään on sitten siskon vapaapäivä, pääsi lapsuuden kamunsa kanssa kaupungille kauppoja kiertään ja kunnolla syömään, meille siis naksahti lapsenvahtimista. Aik ihkuu, nuo kuitenkin on niin kilttejä et kunhan jaksaa ees vähän niiiden kanssa leikkiä ja antaa säännöllisesti ruokaa niin ei voi epäonnistua. Ja mikä onkaan parempi palkkion kun lapsen hymy ja varmasti ehdoton halaus. Ihanaa. Perjantaina olis suuntana sitten tampere ja lauantaina Ouluun. Sitten sunnuntaina tai maanantaina murun porukoille pohjoiseen. Eli aika reissailemista tää kaks viikkoinen loma. On se mahtavaa. Arvosanojakin oli tipahdellu opintokorttiin. Tähän mennessä onkin sitten selvitty kunnialla ilman lukemista, huippua. Mut jeps, palaillaan taasen.

Tällä tytsyllä alkoi sitten loma, jihaa! Viiminen päivä oli kyllä kaikkea muuta kuin mukava kun oli latinan sanakoe ja atk:sta joku koe. No sanakoe meni hyvin ja kai se atk hommelikin onnistui! Saatiin myöskin tietää yhden jo menneen kokeen arvosana ja sekin oli hyvä, vähän harmittaa kun jäin suunnilleen puolen pisteen päähän paremmasta arvosanasta. No ehkä ens kerralla sit... Niin, eilen tosiaan tukkakin sai uuden mallin. Huippua. Tosin on mulla joskus vuosi kaks takaperin ollu tän tyylinen mut ei se mitään, vaihtelua silti. Huomenna tosiaan lähtö helsinkin. Huh, meinas käydä hassusti lippujen kanssa. Varmaan aika paljon paluuliikennettä helsinkiin kun siellä loppuu hiihtoloma. Saatiin kuitenkin sellaiset paikat kun haluttiinkin murun kanssa. Täti siellä myynnissä ehdotti eka eläinvaunu paikkoja mu eihän se käyny kun pupu on niin allerginen. Mut kaikki hyvin. Vitsi, ei vaan malttais odottaa että näkee kaikkia. Siis aivan ykköstä. Mutta juupeli, palaillaan taas joskus. Tää alkaa nyt lomailee.

Juma, tuntuu vähän että elämä pyöris paikoillaan. On vaan koulua ja koulua, siitä jaksais aina vaan täälläkin jauhaa, pöh. Mutta viikonloppuna Helsinkiin. Ei ehkä malttais odottaa. Tai ylipäätänsä sitä kahden viikon lomaa, ihanata. Juma, huomenna kampaajalle. Tai no olen hirveä. Olen ahdistellut / riivannut meidän luokkalaista tyttöä, jolla siis on parturi-kampaaja tutkinto jo ennestään, leikkaamaan minun hiukset. Ja huomenna se sitten tapahtuu, jes! En tiä, mulla on tällä hetkellä tavallisin ja tylsin tukka aikoihin ja nyt kaipais taas jotain räväkkää. No ehkä me keksitään mulle jotain. Parasta tuossa on se, että se tyttö joka meille tulee leikkaamaan ne hiukset, ei ota siitä kuin kympin. On ite niin ujo ettei uskalla pyytää enempää varmaankin. Tosin ei se ole päivääkään tehny niitä töitä mut onhan se koulun käyny. Ja mä oon hyvä koekaaniini olla olemassa kun aina annan kaikille vaan vapaat kädet, hih. On vaan niin parasta istua siinä muutoksessa! Tosiaan, huomenna on kaks tuntia koulua ja perjantaina sitten täydet kahdeksan. Kivaa. Perjantaina olis latinan sanakoe ja atk:sta joku koe. Se on kyllä varmaan niin yksinkertainen, että sen pitäis mennä tuosta noin vaan läpi. Juupeli, nyt tämä tyttö lähtee suihkuun et palaillaan taas!

Tänään oli vapaapäivä koulusta. Mitä nannaa. Harmi vaan että naapurissa aloitettiin remontti kesken meän unien. Onneks molemmilla on ihan hyvät lahjat nukkua ja vasta puoliltapäivin ylos. Huippua. Käytiin sitten vähän asioita hoitelemassa ja ilta ollaankin kestitetty vieraita. Eli aivan mukava päivä. Äh, puhelinmyyjä soitti juuri. Mitä rasittavia piinoja ne aina onkin. Tänään jo toinen. Ei siinä, työtäänhän nekin vaan tekee, mutta jotenkin musta tuntuu että ne jotka mulle soittaa ei ymmärrä kun sanon ei kiitos, että joo. Hih, vähän jännää et vajaan kahden viikon päästä onkin jo helsingissä. Parasta. Sattu aika hyvin, että systerin mies on työmatkalla juuri silloin kun ollaan etelään tulossa, ni se oli sitten enemmänkin kun innostunu siitä että sinne oltais tulossa. Huippua. Ja sitten parin viikon päästä ne ajaa meidän ohi kun menee luostolle. Että silleen. Johan sitä nyt ollaan näkemässä, jeejee. Huomenna onkin systerin synttärit, pitääkin muistaa soittaa. Hmm.. juttelin eilen "jumalan" kanssa netissä. Hahah, aika hauska se robotti siellä. Voivoi, vois ettii vähän infoo kouluhommaa varten et palaillaan taasen.

Hmm.. Taas sunnuntai kun päivitän blogia. Kertookohan se jotain mun tavoista ja jaksamisesta, hmm.. No nää nyt on vaan niitä päiviä kun aikaa siihen oikeesti on. Mutta joo, viime viikko tai tämä kuluva oli aika hankala. Tai jotenkin vittumainen ja ärsyttävä, pöh. Olen onnistunut tunaroimaan ensimäisen kokeeni sekoittamalla ja keksimällä uusia nimityksiä panikoidessani. Saa nähdä meneekö edes läpi, toivotaan parasta. Eikä siinä kaikki, vaan ennen tuota koetta kun oli ensiapua ja elvytettiin anne nukkea niin eikö mulla sekin menny aivan pieleen. Kivana lisänä sain huulteni ympärille fritsun näköisen rinkulan, kaunista. Huomasin sen tietenkin vasta kotona ja soitin systerille että mikä mättää niin se vaan nauroi ja kertoi hänenkin kokeneen saman. Varmaan sukuvika tai jotain. Ihanaa, että parin viikon päästä pääsee Helsinkiin, ikävä niitä kaikki siellä niin kova et huh. Eilen oltiin taas vähän viihteellä kavereiden kanssa. Ja jos joku vielä koskaan näkee mua juomassa puolanlippua niin kiskaskaa se multa pois. Ei tee hyvää ja ei edes ollu hyvää, pöh. Mutta hauskaa oli, ainakin sitten myöhemmässä vaiheessa. Ainiin, taas joku mies tuli iskemään ja kun ystävällisesti sitten kerroin hälle, että mulla on tyttö tuolla pöydässä odottamassa, niin hän sitten kysyi pokkana, että onko se yhtä kaunis kuin sinäkin? Hihih, aika hassusti sanottu, tuli ihan hyvä mieli siitä. Murukin tykkäs kun kerroin että vastasin sille miehelle että vähintään yhtä kaunis. Hihih. Tänään sitten vaan lekotellu ja tehny läksyjä, miten kaiken pitääkin olla aina maanantaisin valmiina. Tylsää. Mut nyt Gilmoren tytöt, palaillaan!

Voihan, se on jo sunnuntai. Tämä viikko on kyllä ollu jo aika hupaisa. Torstaina kun oli tammikuun viimeinen ja meillä oli murun kanssa vuosipäivä. Kolmivuotinen sellainen,hih. Niin kaikki meni aivan mönkään. Aamulla kun kouluun lähdettiin polkemaan niin eikö minun pyörä hajonnut! Se mikä murun kanssa syksyllä kunnostettiin juuri minulle hajosi liikennevaloissa, takapyörä lähti irti. Koulusta kun päästiin ja alettiin kunnostamaan niin se hajosi lisää ja muru hermostui. Pisti hösseliksi ja hetken kuluttua mulla oli jo kokonaan uusi pyörä! Ostettiin sellainen käytetty mummopyörä, kun myyjä totesi että en mie kuitenkaan mitään huolla jos on vaihteita. Olihan se tietenkin oikeassa et eiköhän tuo ole oikein passeli minulle. Niinpä sain sitten hienon lahjan,hihih. Ja perjantaina sitten, koulusta häppäreille ja kun tultiin illemalla kotia vaihtaa vähän menokuteita niin jotenkin muru onnistui kaatamaan karpalo lonkeroa kannetavalle. Ei tämä kovin hyvää tykännyt ei. Mutta vielä pelaa joten kaikki kunnossa. Mutta se ilta päättyi sitten siihen ja olipa muuten harvinainen perjantai kun jo ilta 10 untenmailla, hullua. Yöllä parit puhelut kännisten ystävien kanssa, oltiin kuulema kaivattuja, hih. Mutta eilen sitten juhlittiin. Ensin aloittelua meillä ja sitten kaverin tykö. Harmi vain että murulla tuli vähän väsy, että piti viedä se kotiin nukkumaan kun mulla oli ainoat avaimet. Mut eipä se, onneks asuu niin keskustassa että numeroon päästiin hyvin ja loputkin komppikset ehti mukaan. Numerossa sitten vaan tanssia ja tanssia monta tuntia. Oli aika hauskaa hei! En tiä mikä siinä paikassa on, mutta viimeisinä kertoina siellä on aina joku mies tullu iskemään. Eilinen oikein heti alkoi hiplailemaan, mutta onneks tajusi aika nätisti mun olevan varattua tyttöä. Aika hassua, mutta koskaan ei oo kukaan tyttö tullu yrittämään, aina vaan miehet. Hihihihih, oon varmaan aika kauhea ilmestys aina :D No tänään sitten ollaan käyty pulkkamäessä ja tuolla meiän torinrannassa oli poroferia. Siellä käytiin poroja ihastelemassa, hih. Huihai, kohta julistetaan vuoden missi. En oo seurannu noita yhtään paitti äsken tuon Jenni Vartiaisen. On se vaan niin kaunis! Mutta nyt vois keskittyy tohon finaalin et joo, heips.