Elämä seisoo paikallaan

Juma, tuntuu vähän että elämä pyöris paikoillaan. On vaan koulua ja koulua, siitä jaksais aina vaan täälläkin jauhaa, pöh. Mutta viikonloppuna Helsinkiin. Ei ehkä malttais odottaa. Tai ylipäätänsä sitä kahden viikon lomaa, ihanata. Juma, huomenna kampaajalle. Tai no olen hirveä. Olen ahdistellut / riivannut meidän luokkalaista tyttöä, jolla siis on parturi-kampaaja tutkinto jo ennestään, leikkaamaan minun hiukset. Ja huomenna se sitten tapahtuu, jes! En tiä, mulla on tällä hetkellä tavallisin ja tylsin tukka aikoihin ja nyt kaipais taas jotain räväkkää. No ehkä me keksitään mulle jotain. Parasta tuossa on se, että se tyttö joka meille tulee leikkaamaan ne hiukset, ei ota siitä kuin kympin. On ite niin ujo ettei uskalla pyytää enempää varmaankin. Tosin ei se ole päivääkään tehny niitä töitä mut onhan se koulun käyny. Ja mä oon hyvä koekaaniini olla olemassa kun aina annan kaikille vaan vapaat kädet, hih. On vaan niin parasta istua siinä muutoksessa! Tosiaan, huomenna on kaks tuntia koulua ja perjantaina sitten täydet kahdeksan. Kivaa. Perjantaina olis latinan sanakoe ja atk:sta joku koe. Se on kyllä varmaan niin yksinkertainen, että sen pitäis mennä tuosta noin vaan läpi. Juupeli, nyt tämä tyttö lähtee suihkuun et palaillaan taas!