Lauantain aamupäiväbrunssilla oli teema: ikääntyvien HLBTI-ihmisten tarpeet. Seta on käynnistänyt "Yhdenvertainen vanhuus" -projektin, joka tekee selvityksiä ja levittää tietoa. Brunssin keskusteluissa kävi ilmi, että HLBTI-vanhusväestöä on aika vaikea tavoittaa. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, meneekö heillä hyvin vai huonosti. Hoitokokemuksia kuullaan vain niukasti. Jos kyselisi eri puolilla Suomea kuntien viranomaisilta HLBTI-vanhusten tilanteesta, voisi mahdollisesti saada vastauksen: "Meillä tässä kunnassa ei ole sellaisia ihmisiä".
Setan yhdenvertainen vanhuus -projekti kestää vuoteen 2014, ja se on tärkeä, koska tämä teema tulee nyt ensi kertaa laajasti julkisuuteen.
Yksi ikääntyneitä kiinnostava kysymys on: Mihin pyritään - hoivaa tarvitsevien HLBTI-ihmisten erillisten hoito- ja asumisyksiköiden luomiseen - siis HLBTI-hoitokoteihin, vai siihen, että normaaleissa kuntapalveluissa henkilökunta on tietoinen HLBTI-ihmisistä ja heidän tarpeistaan.
Ranneliike sai luvan äänittää keskustelun, ja tässä se on "kuin livenä". Paikalla oli myös muutama kunnallisvaaliehdokas. Puhetta johtivat Fredrika Biström ja Johan Finne Regnbågsankanista. Keskustelua käydään ruotsiksi ja suomeksi.
Kutsuna oli keskustelussa mukana tutkija Jan Wickman Turusta. Hän on tehnyt yhdessä Sari Irnin kanssa selvityksen: Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palvelutarpeet, netissä:
http://www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus/setajulkaisu_2011_painoon%20toinen%20painos.pdf
Toisena kutsuttuna keskustelijana oli Setan vanhuusprojektin vetäjä Salla-Maija Hakola. Marraskuun 28. päivänä 2012 on laaja seminaari, johon on ilmoittautunut runsaasti ihmisiä sosiaali- ja terveysalalta ja koulutuspuolelta. Tieto leviää oikeaan suuntaan. Tässä Salla-Maija Hakola kertoo seminaarista
