Ruotsissa Växjön Linne-yliopistossa tutkijat ovat verranneet homoseksuaalisten ihmisten etenemismahdollisuuksia työpaikalla heteroiden mahdollisuuksiin. Kävi ilmi, että homomiehistä harvemmin tulee johtajia tai esimiehiä kuin heteroista. Naisten osalta tilanne on päinvastainen.
Mats Hammarstedt tutki asiaa ja toteaa, että homomiesten on vaikea päästä nousemaan karriäärillään ylöspäin. Sen sijaan naiset pääsevät eteenpäin, koska naisten homoseksuaalisuus ei muodosta uhkaa miehille ja sen takia johtoportailla on enemmän lesboja. Lesbojen etuna voi olla myös se, että he ovat harvemmin synnytys- ja äitiyslomilla.
RFSL:n puheenjohtaja Sören Juvas yrittää selittää tätä eroa. Voi olla, että tutkimuksessa on huomioitu vain ne homomiehet, jotka ovat tulleet kaapista. Useimmat homot eivät kerro työpaikoillaan seksuaalisesta suuntautumisestaan, koska he eivät halua, että heitä arvioidaan vain sen ominaisuuden mukaan.
Homo- ja heteromiesten välillä on eroja myös ammatinvalinnassa. Erityisen vähän homoja on rakennus- ja tuotantosektorilla. Jos homoja on, he eivät puhu seksuaalisesta suuntautumisestaan. Eniten homoja on palveluammateissa ja terveydenhoidossa.
(Elu24)
3.4.2010 Räjähdysherkkä uusi avaus
Uutinen homojen ja lesbojen erilaisesta asemasta työelämässä on noteerattu joissakin ulkomaisissa gaymedioissa, mutta mitään keskustelua ei ole syntynyt. Ehkä asiaan ei ole vielä syvennytty. Ja tutkimustiedon kerääminen on vaikeaa, koska on paljon ihmisiä, jotka eivät hiisku homoseksuaalisuudestaan lähipiirin ulkopuolelle.
Sen sijaan tämän aamun avaus Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla aiheuttaa sellaisen räjähdyksen, että kauhistuttaa jo etukäteen. Onneksi kirjoitus ei käsittele homojen ja lesbojen eroja vaan miehiä ja naisia. Eläkkeellä oleva tilastotutkija Pauli Sumanen rakenteli työuransa aikana erilaisia työajanseuranta- ja palkkalaskentajärjestelmiä. Nyt hän kirjoittaa, että miehen euro ei olekaan naisen 80 senttiä, vaan molemmat saavat saman verran ja että miehet saavat enemmän palkkaa, koska ovat uutterampia töissä. Miehet tekevät 30% enemmän ansiotyötunteja vuodessa. Ilman miehiä hyvinvointiyhteiskunta romahtaisi.
Aikaisemmin Raija Julkunen Jyväskylän yliopistosta väitti, että miehet saavat enemmän palkkaa sukupuolensa takia. Pauli Sumasen mukaan siinä tutkimuksessa menivät sekaisin ansiotaso ja palkkataso. Miesten ansiotaso on suurempi, koska he tekevät enemmän työtunteja. Kun jaetaan miesten ja naisten vuosiansiotulot heidän tekemillään työtunneilla, saadaan keskituntipalkka ja se on naisilla ja miehillä sama.
Sumanen vetää yhteen: Jos samasta työstä saa saman palkan, ei voi olla väärin, että enemmän tekevä saa enemmän. Uutteramman työnteon vuoksi miehiä myös verotetaan kovemmin. Suomen talous perustuu mieselättäjäyhteiskuntaan. Edes kotityön mukaan laskeminen ei muuta tilannetta. Kotityön osuudesta on tutkimustietoa. Parisuhteessa elävä mies tekee senkin jälkeen kahdeksan tuntia enemmän viikossa kuin hänen kumppaninsa.
Mielipide-kirjoituksessa muistutetaan myös eläkkeistä. Naiset maksavat vähemmän eläkemaksuja , mutta saavat eläkkeinä enmmän. Sama tilanne on teveydenhuollon maksuissa ja kuluissa.
Veikkaus: Tästä alkaa tulikiven katkuinen keskustelu. Naurattaa jo nyt.
10.4.2010 Mielipidekirjoitus: Ahkerimpia yksin ja rekisteröidyissä suhteissa elävät naiset
Keskustelu naisten ja miesten ahkeruudesta on jatkunut HS:n Mielipide-osastossa. Sumanen piti miehiä ahkerampina ja sen todistavat Piekkolan selvitykset 2003. Niiden mukaan naimisissa olevien miesten kokonaistyöaika (palkkatyö+kotityö) on pidempi kuin naimisissa olevilla naisilla.
Mutta koko väestön suhteen miesten ja naisten työaika ei eroa (miehet 57, naiset 58 tuntia). Mikä tasoittaa työajat? Looginen johtopäätös: naimattomat naiset ja rekisteröidyssä parisuhteessa olevat naiset tekevät eniten työtä ja tasoittavat tilaston avioliitossa olevien naisten eduksi. Hyvä pointti!