Wivi Lönn "kertoo" elämästään ja ystävyydestä Hanna Parviaisen kanssa

  • Artikkeli
  • Arviot ja esittelyt
  • jnsto
"Wivi Lönn - muistojen albumi". ISBN 978-952-68170-6-4

Huolella käsin väritetyt valokuvat antavat aidon aikalaistaustan kirjailija, FT Jussi Jäppisen teoksessa "Wivi Lönn - muistojen albumi"(Kauko Sorjosen Säätiö, 2021). Suomen ensimmäinen itsenäinen naisarkkitehti  Wivi Lönn (1872-1966) kertoo minä-muotoisesti elämästään ja ystävyydestään kauppaneuvos Hanna Parviaisen (1874-1938) kanssa, Jussi Jäppisen sanoin. 

Wivi Lönn tutustui Parviaisen teollisuussuvun tyttäreen Hannaan muutettuaan Jyväskylään 1911. Hannan pian järjestämät suunnittelutilaukset, mm Parviaisten teollisuussaarelle Säynätsaloon, laajensivat Lönnin kohteiden valikoimaa. Lönnin muutettua Helsinkiin 1918 Hanna hankki talon läheltä. Hanna Parviaisen menetettyä teollisuusyhtiönsä 1935, Wivi ja Hanna asuivat yhtessä NNKY:n talossa.  Hanna oli sitä kustantanut ja Wivi suunnitellut, ehdolla että saisivat sinne asua talossa. Hotellina nykyisin toimivan talon kulmassa on Wivi Lönnin muistoreliefi.

Äidit eivät ymmärtäneet 

Varallisuus ja asema antoivat molemmille mahdollisuuden jättää ennakkoluuloja huomiotta.  

Sekä Hannan että Wivin äidit karsastivat ystävyyttä.  1958 tehdyssä haastattelussa, jota on käytetty 1990-luvulla radio-ohjelamassa ,Wivi ei säästänyt sanojaan Hannan äidin asenteista. Hän kuvasi Maria Parviaista ”ymmärtämättömäksi”.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Kuvassa Jäppisen kirjan sivulla 284 Wivistä ja tämän äidistä Mathildasta ei myöskään juuri lämpöä näy.  Minä-muotoisessa tekstissään Wivi kirjoittaa: ”Kuvan ilmeistä näkyy muutakin. 1910-luvun puolivälin jälkeen äiti oli alkanut huolestua minun ja Hanna Parviaisen läheisestä ystävyydestä”  

Kirjailija Jäppinen on taustoittanut, että teos ei ole tyypillinen arkkitehtuurikirja, jossa arkkitehdin elämänkulkuun  ei juuri puututa. Jäppinen kuvaa Lönniä ahkeraksi ja päämäärätietoiseksi. Kuvat Lönnin suunnittelemista kohteista ovat varsin kattavia, mutta mikään tieteellinen työluettelo kirja ei ole.  Esimerkiksi Säynätsaloon suunniteltujen talojen piirustuksia menetettiin konttorin palossa 1946 ja talot on pääasiassa purettu.  Säynätsalossa on jäljellä kuitenkin mm Walter Parviaisen Vanhainkotina aloittanut rakennus.

Sekä Jyväskylässä että Kulosaaressa Lönn verkostoitui laajasti. Jäppinen on huolellisesti selvittänyt parin sadan valokuvan henkilöt.  

Wivi Lönnin Jyväskylän-talo on muutaman omistajavaihdoksen jälkeen ollut jo pitkään kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen omistuksessa.  Talon puutarhaan hän teetti 2010-luvulla kuvanvesitäjä Sonja Vectomovilla Parviaisen ja Lönnin patsaat.  Parviaisen patsaan kaksoiskappale on Hannan rahoittaman Säynätsalon kirkon pihamaalla.

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!