Sukupuolen moninaisuus ja kilpaurheilun naisten sarjat

  • Artikkeli
  • Ihmisiä ja ilmiöitä
  • Sami Mollgren

Tokion kesällä 2021 järjestetyissä olympiakilpailuissa on merkittäväksi keskusteluaiheeksi noussut sukupuolen moninaisuus. Aihe on ollut kilpaurheilussa esillä jo aiemmin. 

Tällä kertaa keskustelu käynnistyi, kun ensimmäisenä transtaustaisena henkilönä painonnoston naisten sarjassa kilpaillut uusiseelantilainen Laurel Hubbard. Nyt 43-vuotias Hubbard kilpaili yleisissä luokissa ennen kuin kävi läpi sukupuolenkorjausprosessin vuonna 2012. Hubbard voitti MM-hopeaa vuonna 2017 ja Tyynenmeren kisojen mestaruuden vuonna 2019.

Aiemmin urheilumaailman sukupuolen moninaisuuteen liittyvän keskustelun keskiössä on ollut eteläafrikkalainen keskimatkojen juoksija, olympiavoittaja ja maailmanmestari Caster Semenya. Hänen testosteroniarvojen kerrottiin vuonna 2009 olevan kolminkertaiset naisten tyypilliseen tasoon verrattuna. Semenyan kerrotaan olevan taustaltaan intersukupuolinen, joka on syntyessään määritelty naiseksi, mutta jolla on sukupuolikromosomit XY.

Keskusteluun ottaa kantaa myös 17-vuotias korkeushyppääjä Jade Nyström. Hän suunnittelee siirtoa naisten sarjaan. Ennen sarjavaihdosta transsukupuolisen Nyströmin on käytävä läpi sukupuolenkorjausprosessiin kuuluvia hormonihoitoja, joilla hänen testosteroniarvonsa laskevat hyväksytylle tasolle. Nyström pitää Hubbardin kilpailemista naisten sarjassa perusteltuna, koska hänen hormonitasonsa ovat vaaditulla tasolla. Nyström kommentoi MTV:lle, ettei sano, että hän saisi mitään etuja, mutta samalla tavalla kaikilla muillakin yksilöillä voi olla luontaisia etuja. Iltalehden haastattelussa hän puolestaan pohtii, pitäisikö koripallossakin olla pitkien ja lyhyiden eri sarjat. Nyström on myös kritisoinut Aleksi Valavuoren sosiaalisen median kommentteja. Valavuori oli kutsunut Hubbardia esimerkiksi "doupatuksi mieheksi". Nyström sanoo Hubbardin kutsumisen mieheksi olevan erityisesti loukkaavaa. Toisaalta hän arvioi Valavuoren kommenttien taustalla olevan tietämättömyyttä.

Yleinen sarja ja naisten sarja

Naiset pääsivät virallisesti mukaan kilpaurheiluun 1800-luvun lopulla ja olympialaisiin vuonna 1900. Monessa lajissa naisille on omat sarjansa, koska miehillä katsotaan olevan urheilussa sukupuoleen perustuva fyysinen etu naisiin nähden. Joissain lajeissa kilpaillaan sekajoukkueissa.

Sinänsä urheilijan juridinen sukupuoli ei ole ratkaisevassa asemassa siinä, saako tämä kilpailla naisten sarjassa. Naiseus määritellään kilpaurheilussa erityisellä sukupuolitestillä. Kun testit virallisesti aloitettiin 1960-luvun loppupuolella, naiseus määriteltiin sukupuolikromosomeihin perustuen. Naisten sarjoissa kilpailevat ovat myös joutuneet esiintymään alasti arviointiryhmän edessä. 

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Sittemmin on päädytty testosteronihormonitasoihin perustuvaan rajaan. Miesten kilpailuetu liittyy sukupuolihormoni testosteronin vaikutukseen esimerkiksi lihasmassan kasvattajana, jolla puolestaan on vaikutusta voimantuottoon. Tyypillisesti miehillä testosteronipitoisuudet ovat moninkertaiset naisiin verrattuna.

Transnaiset kilpaurheilussa

Naisten kilpailuihin saavat nykyään osallistua myös transnaiset, kunhan he ovat alentaneet testosteronitasoaan riittävästi. Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) sääntöjen mukaan sukupuolensa miehestä naiseksi korjanneet voivat kilpailla naisten sarjoissa, kunhan heidän testosteronitasonsa ovat olleet raja-arvojen alla vähintään vuoden ajan ennen kilpailua.

Transnaisten pääsy kilpailemaan naisten sarjoissa on synnyttänyt keskustelua siitä, onko transnaisen kilpaileminen naisten sarjassa reilua. Testosteronitasojaan lääkkeiden avulla murrosiän jälkeen laskeneet tutkimusten mukaan säilyttävät voimantuottoon liittyvää etua. Jotkut naisurheilijat ovat kertoneet kokevansa tilanteen epäreiluna.

Erilaisia sarjoja

Huippu-urheilu ja etenkin kilpailut ovat yleisölle ensisijaisesti viihdettä. Siihen voi liittyä myös kansallisia intohimoja. Samoin merkityksellisiä ovat muutkin sellaiset asiat, jotka innostavat kannustamaan "omia" - henkilöä tai joukkuetta, joihin voi esimerkiksi samastua syystä tai toisesta. Voitolla ja mitalilla on merkitystä. Maailmanennätyksen nimiinsä saaminen on vähintäänkin samalla viivalla: se on merkki sille, mikä lajissa on saavutettavissa.

Eri lajeissa erilaisilla synnynnäisillä tai hankituilla ominaisuuksilla on omanlaistaan kilpailuetua synnyttävää vaikutusta. Joissain urheilulajeissa on esimerkiksi kilpailijan painoon perustuvia kilpailusarjoja. Se, että yksilön ominaisuudet määrittävät, mihin sarjaan tämä voi osallistua, toisaalta on johtanut siihen, että toiset sarjat ovat arvostetumpia kuin toiset.

Jotkut näkevät suuren kysymyksen siinä, onko huippu-urheilu olemassa urheilijaa itseään varten vai urheilua seuraavaa yleisöä varten. Yleisö viime kädessä kuitenkin näkee kaiken sen merkityksellisimpänä, mikä eniten tyydyttää omia tarpeita. Merkitsevää on se, missä sarjassa kyseisen lajin maailmanennätys on tehty tai missä meno vaikuttaa olevan lajia seuraavan näkökulmasta viihdyttävintä.

On toisinaan myös esitetty, että pitäisikö lopulta päätyä siihen, että erilaisissa lajeissa kilpailtaisiin vain yhdessä yleisessä sarjassa - jolloin sekä synnynnäisiä että hankittuja ominaisuuksiaan parhaiten hyödyntävät menestyisivät lopulta palkitsemisen arvoisesti.

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!