Pride - komedia sateenkaariaktivisteista ja kaivosmiehistä
Artikkeli
Arviot ja esittelyt
Sami Mollgren
7
Pride sai Britanniassa ensi-iltansa syyskuussa. Suomessa se nähdään valkokankailla 2. tammikuuta 2015.
Pride on tositapahtumiin pohjautuva elokuva 1980-luvun puolivälin tapahtumista Walesista.
Vuonna 1984 maan silloinen pääministeri - rautarouvana tunnettu Margaret Thatcher uhkasi sulkea suuren osan Britannian hiilikaivoksista. Lakkoon menneiden kaivosmiesten perheet joutuivat ahtaalle lakon pitkittyessä lopulta vuoden mittaiseksi.
Thatcherin politiikan suhteen samaan veneeseen itsensä kokeva joukko lontoolaisia homoaktivisteja perustaa tukiryhmän kaivosmiehille ja alkaa kerätä varoja näiden perheille. Kaivosmiesten liitto ei kuitenkaan halua vastaanottaa apua homoilta, jonka jälkeen aktivistit päättävät matkustaa walesilaiseen pieneen kaivoskaupunkiin ja lahjoittaa rahat henkilökohtaisesti.
Pride kertoo komedian keinoin aktivistien matkasta kylään, aktivistien ja jäyhien kaivoskaupungin asukkaiden kohtaamisesta - ja lopulta yhteisen sävelen löytymisestä.
Elokuva sai Britanniassa ensi-iltansa syyskuun lopussa ja Suomessa se tulee valkokankaille 2. tammikuuta 2015.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu
Ohjaaja on Matthew Warchus ja käsikirjoittaja Stephen Beresford. Pääosissa ovat Bill Nighy, Imelda Staunton, Andrew Scott, Ben Schnetzer, Dominic West, Faye Marsay ja Paddy Considine.
Pituutta elokuvalla on kaksi tuntia ja Suomessa ikärajaksi on määritelty 7 vuotta.
Hyvä leffa, joka nivoo kivasti meitä homoja muuhun yhteiskuntaan. dvd:nä ja leffakanavilla ollut jo saatavillakin, kun tuli elokuvalevitykseen jo tuolla alkusyksystä.
Samanlaistahan aktivismia monet homot osoittivat Yhdysvalloissakin, tukiessaan afroamerikkalaisten taistelua yhdenvertaisista kansalaisoikeuksista.
Britanniassa Tchatcherin hallinto oli toki pirullinen myös homoja kohtaan, säädättämällä sikäläisen kehotuskieltopykälän (section 28), jolla julkisia tahoja, BBC:tä, kirjastoja, kouluja kiellettiin antamasta homoista asiallista, myönteistä kuvaa.
Somerville ei ollut vasemmistolainen, vaan otti Communards nimen Karl Marxin puheesta käyttöön kuvaamaan sympatioitaan aikansa poliittista liikehtintää kohtaan. 1980-luvun homoaktivismissakyllä oli sosialistisia piirteitä, ehkäpä enemmän yhteisöllisyyden kautta.
Vaikka The Communardsin graafisessa ulkoasussa oli viittauksia vasemmalle, Somerville oli ensisijaisesti homoaktivisti - erityisesti poplaulajana kääntäessään 1970-luvun discohitit uudelle vuosikymmenelle keskelle aids-kriisiä. The Communards toimi laajemmin suurempana yhteisönä muusikkoja, ei vain duona.
"Somerville seems to have used the term to express his political sympathies while avoiding immediate connections to contemporary activism. However, the use of the term and Somerville's left-wing politics drew regular accusations that he was a communist." ~ Wiki
Vasemmistolaisuus, tai työväenluokan puolustaminen näkyi kyllä vahvasti 1980-luvun post punkissa, bändeissä kuten kuten Scritti Politti tai anarkistisemmat Chumbawamba, Gang Of Four ja Crass kollektiivi.
