Piccadilly - helmi Hampurin huvielämän kupeessa

  • Artikkeli
  • Ihmisiä ja ilmiöitä
  • vaeltaja2006
Pieni baari, intiimi tunnelma

Hampurin vanhin ja alkuperäisin gaybaari Piccadilly perustettiin vuonna 1958. Se on kerran 1970-luvulla vaihtanut omistajaa, ja sisustukseltaan se on edelleen samantyylinen kuin kymmeniä vuosia sitten. Se sijaitsee rauhallisella sivukadulla muutaman sadan metrin päässä Reeperbahnista, osoitteessa Silbersacktwiete 1. Valokylttiin kadun varrella syttyy valo iltaisin klo 22 ja baarin ovet avataan.

Baarin isäntä Herbert Wisnewski (70) istuu tiskin takana punasävyisessä baarissa. Lähes kaikki huonekalut ovat yhtä vanhoja kuin itse baari. Baarin perusti vuonna 1958 Johnny Skolm. Baarin nimi tuli Lontoon Piccadily Circusista. Johnnyn syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Baarista sai vain viskiä ja paikka oli tarkoitettu julkkiksille ja hyvin toimeentuleville homoille. Baarin perustaminen oli uhkarohkea yritys, koska homoseksuaalisuus oli rangaistavaa vuoteen 1969 saakka ja tanssiminen homoparina oli kiellettyä. Viereisellä Davidwachen poliisiasemalla oli erityiskomissio paljastamassa kaupungin homoja. Ratsioita oli tuon tuosta ja ovi pidettiin lukossa. Kun poliisit olivat kolkuttamassa, Johnny päästi homot nopeasti varauloskäynnistä pihalle.

Johnny oli ihmisenä miellyttävä ja sai vakituisen asiakaskunnan. Ensimmäiset vuodet olivat taloudellisesti todella menestyksekkäitä. Nykyinen omistaja Herbert Wisnewski tuli Johnnyn apulaiseksi vuonna 1964. Kun Johnny kuoli vuonna 1974, baari jäi tyhjäksi. Meni puoli vuotta. Herbert Wisnewski hankki baarin itselleen ja avasi uudelleen ovet. Siitä lähtien hän on pitänyt baaria.

Baarin isäntä kaivaa esiin vieraskirjat, joita on kertynyt jo viisi kappaletta. Vanhin, Johnnyn aikainen vieraskirja, on kiertänyt ympäri Saksaa homohistorian näyttelyssä. Näyttelyssä on ollut myös "Piccadilly-tango", joka on sävelletty nimenomaan tätä baaria varten vuonna 1961.

Vieraskirjoissa on monien julkkisten merkintöjä. Piccadilly oli kirjailija ja journalisti Hans Eppendorferin kantapaikka. Eppendorfer kirjoitti paljon St. Paulin kaupunginosan elämästä. Yksi säännöllinen vieras oli amerikkalainen valokuvaaja ja piirtäjä Peter Finch. Uudempia Piccadillyssä käyneitä kuuluisuuksia ovat mm. Max Raabe ja Marianne Rosenberg. Vieraskirjoissa on kymmeniä kuuluisuuksia, joita ei kuitenkaan paljon Suomessa tunneta.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Piccadillyn seiniä koristavat lukemattomat kahvikannut. Aluksi niitä oli vain muutama, mutta baarissa kävijät alkoivat tuoda lisää kannuja lahjoina. Nyt kannuja on baarin puolella ainakin 150 ja kellarissa saman verran.

Baarissa vietetään monia suuria juhlia. Joka vuosi lokakuussa on kanta-asiakkaille suuret "teurastuspidot". Asiakkaiden jättämistä juomarahoista kertyy pääoma, jolla kustannetaan teurastuspitojen ruuat. Lähes kaikki on itsevalmistettua. Lokakuussa on myös suuri Halloween-juhla. On viinijuhla, ja helmikuussa on karnevaaliaikaan liittyvä Rosenmontag, jolloin huomio kiinnitetään erityisesti karnevaalipukeutumiseen. Aina, kun baari täyttää vuosia, pidetään juhlat. Tänä vuonna tulee täyteen 56 vuotta.

Herbert on työskennellyt baarissa nyt 50 vuotta. Hän on aikoinaan kuunnellut paljon myös niitä, jotka sodan aikana ja sen jälkeen ovat saaneet kärsiä vainoista. Nyt baarin ovi käy harvakseltaan ja sisään astuu pääasiassa tuttuja. Ennen ovi pidettin lukossa ja avattiin, kun joku soitti kelloa, mutta jo 25 vuotta ovet ovat olleet kaikille avoinna.

(haastattelu tehty lokakuussa 2012)

Kahvikannuja on joa seinällä. Niitä on kaikkiaan 300, puolet varastoituna alapuolella olevaan kellariin.
Vuonna 2008 Piccadilly vietti 50-vuotisjuhlaansa.
Kaikki Piccadillyn viisi vieraskirjaa ovat tallessa. Vieraskirjoissa on lukemattomien kuuluisuuksien ja julkkisten merkintöjä.
Teurastusjuhla on näyttävännäköinen
Piccadilly sijaitsee lähellä Reeperbahnia, St. Paulin kaupunginosassa, tavallisen kerrostalon alakerroksessa.
Audio
Baarin isäntä kertoo (saksaksi) baarin alkuvaiheista, kun Johnny aloitti baarin toiminnan. Hän itse tuli mukaan 1964. Johnny kuoli 1974 ja pian baari siirtyi Herbert Wisnewskin omistukseen. Saman talon asiakkaat tietävät paikan luonteen ja mitään erityistä ongelmaa ei ole ollut, paitsi joku valitus musiikista. Isäntä kaivaa esiin vieraskirjat ja niistä löytyy lukemattomia aikansa kuuluisuuksia. Tosin suomalaiselle monet nimet ovat tuntemattomia. Yksi vieraskirja on haastattelun aikaan kierroksella homohistorian näyttelyssä eri puolilla Saksaa. Puhutaan myös kahvikannuista ja teurastusjuhlista.

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!