Mitä silmät paljastavat Putinista?

  • Artikkeli
  • Ihmisiä ja ilmiöitä
  • vaeltaja2006
  • 1
Kyynel vai viima?


Näkyykö silmistä läpi sielun syvyyteen? Paljastavatko silmät, millainen keskustelukumppani on? Eilen muisteltiin, miten George W. Bush arvioi Putinin silmistä, että hän on suora ja uskottava. Myöhemmin ulkoministeri Kerry näki Putinin silmissä kolme kirjainta, KGB:n. EU:n entinen kansainvälisten asioiden komissaari Chris Patten näki 2000-luvun alkupuolella Putinilla ”tappajan silmät” aina, kun puhe kääntyi Tsetseniaan tai islamisteihin. Uusin kokemus kerrottiin eilen. Unkarin pääministeri Viktor Orban kävi alkuviikosta salaiset neuvottelut Moskovassa, tuloksena atomivoimalan laajentamissopimus. Kerrottiin, että Orban näki jo pari vuotta sitten Putinin veikeistä silmistä, että tämä atomiyhteistyö venäläisten kanssa on Unkarille suuri voitto.

Putinin silmissä nähdään usein jäätävä ja pistävä katse tai teräksiset silmät (Putin's icy gaze, piercing gaze, steely eyes). Kaksi vuotta sitten Putinin silmäkulmassa nähtiin kyynel, kun hän oli juhlimassa presidentinvaalien voittoa. Toisten mukaan kyse oli vain kylmästä viimasta. Viime marraskuussa nähtiin taas kyynel, mutta silloin epäiltiin, että hänelle on annettu pistoksina botoxia ulkonäön parantamiseksi. Netissä on kuvia siitä, miten jollakin koiralla on aivan Putinin silmät.
http://news.uk.msn.com/trending-blog/dog-that-looks-like-putin

Putinin ilme, katse ja silmät puhuttavat tämän tästä. Joku aika sitten Putinilla oli musta silmä. Varsinainen syy ei tainnut koskaan paljastua.

Venäjällä poliisilla silmissä on pimeä kohta (blind eye), kun on kysymys homojen oikeuksista ja suojelemisesta kansallismielisiltä vastamielenosoittajilta. Kun Moskovassa saksalaisen kansanedustajan Volker Beckin nenän verille hakannut kaveri esiintyi omalla nimellään Venäjän tv:ssä, poliisi ilmoitti, että hyökkääjää ei ole koskaan pystytty selvittämään. Monessa muussakin tilanteessa poliisilla on ollut pimeä aukko, kun homoja on hakattu.

Kesällä 2012 amerikkalaistutkimus paljasti, että silmistä voidaan päätellä henkilön seksuaalinen suuntautuminen. Kun näytettiin homoille, lesboille ja heteroille kuvia miehistä ja naisista, pupillit suurenivat, kun kuvassa oli kiinnostusta herättävä henkilö. Homoiksi tunnustautuvien pupillit laajenivat miesten kuville, mutta osa heteroistakin ilmaisi tällä tavoin kiinnostuksensa miehiin. Ilmeisesti kyseessä oli ”piilo-bi-henkilöitä”.
http://www.bild.de/ratgeber/partnerschaft/augen/pupillen-auskunft-ueber-sexuelle-orientierung-25530416.bild.html

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Asioita voi tarkastella homon tai lesbon silmin. Saksassa on ilmestynyt vuosikirjoja: Schwule Auge, Lesbische Auge, Heimliche Auge (homon, lesbon, salaisin silmin). Kirjoissa on ollut kuvaotoksia, joita ei juuri muualla ole julkaistu.

’Katse’ on enemmän kuin silmät. Feministisestä teorista tuttu käsite on miehinen katse, ‘male gaze’. Erityisesti naisurheilusta on tullut hyvin ulkonäkökeskeistä. Sotshissakin nais-taitoluistelijan on oltava hoikka ja lihaksikas, jotta pystyy suoriutumaan kolmoissluzzista. Mutta sattumalta esim. Kira Korpi on valittu maailman 30 kauneimman ihmisen joukkoon. Wikipedia täydentää:

”…katsojat ovat pakotettuja ottamaan heteroseksuaalisen miehen näkökulman, jossa kamera etsii kurveja naisen vartalosta … katse evää naisilta tasaveroisen aseman tehden heistä miehisen katseen kohteita. Naiskatsoja pakotetaan ottamaan miehisen katseen antama miehinen näkökulma sen sijaan, että heille annettaisiin tilaisuus ottaa naisnäkökulma.”

1 kommenttia

  • 1 / 1
  • ERKKI - VAASA
  • 16.1.2014, 21.50
Venäjän salaisella palvelulla on todella pitkät perinteet alkaen tsaarivallan Ohranasta Neuvostovallan TŠEKAan, GPU:hun ja KGB:hen asti! Tällä mittavalla kokemuksella osataan ihmisestä kyllä koulia sellainen että minkäänlaiset tunnetilat eivät juuri ainakaan silmistä välity.
Vladimir Putin oli KGB:n palveluksessa Neuvostoliiton aikana muun muassa entisessä Itä-Saksassa eli tutummin DDR:ssä.
Kuuluisa kirjailija Aleksander Šolsenitšyn ja eräät suomalaiset, kuten muun muassa Aatami Kuortti, Boris Björkelund, Unto Parvilahti ja Taisto Huuskonen ovat kirjoissaan valottaneet niitä kuulustelu- ja toimintatapoja joita niin TŠEKA, GPU kuin KGB ovat käyttäneet. Nuo kokemukset ovat poikkeuksetta olleet kalseata luettavaa ja niistä on paljastunut että nuo järjestöt eivät toiminnassaan ole liikaa tunteilua harrastaneet. Tietysti voi todeta että eivätpä tunteilua harrasta muittenkaan maitten ”salaiset palvelut” ja miksi ne sitä tekisivätkään, eivätpä ne kauaakaan enää olisi ”salaisia palveluita”.