Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun toimisto on Strassbourgissa. Ihmisoikeusvaltuutettuna on nyt ruotsalainen Thomas Hammarberg. Hänen toimikautensa loppuu maaliskuussa, ja sen jälkeen virkaan valitaan uusi henkilö. Hammarberg on usein ottanut kantaa HLBTI-ihmisten asioihin, ja hän on ollut puhujana kansainvälisissä ihmisoikeuskonferensseissa.
Ihmisoikeusvaltuutetun toimistosta oli lauantaina TransHelsinki-seminaarissa vieraana neuvonantaja Lauri Sivonen. Hän esitteli uusimman raportin ja sen suositukset: Discrimination on grounds of sexual orientation and gender identity in Europe. Raportin näkemykset ovat tätä päivää, mutta suositukset eivät ole mitään maita velvoittavia. Niitä voi kuitenkin käyttää keskustelutyökaluina sekä kansainvälisesti että kansallisissa keskusteluissa viranomaisten kanssa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on esim avioliittolainsäädäntöä koskevissa asioissa kiinni perusopimuksen artiklassa 12, joka määrää, että avioliitosta säädetään kunkin maan kansallisessa parlamentissa. Sen sijaan artikla 8 säätää yksityisyydestä ja perhe-elämästä, ja se ei riipu kansallisista päättäjistä. Ihmisoikeustuomioistuin on jo antanut päätöksen, että HLBTI-ihmisten parisuhteet kuuluvat perhe-elämän suojelun piiriin. Sitä kautta uudistuksia on odotettavissa.
*****
Lauri Sivonen esitteli aluksi itsensä ranneliikkeen lukijoille. Kesto 2 minuuttia
Lauri Sivonen tulee Strassbourgista. Siellä on Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun toimisto. Siellä on paljon tehty töitä kaikkien HLBTI-ihmisten suhteen. Kesällä julkaistiin koko Eurooppaa koskeva raportti. Siinä on myös suosituksia. Raportti löytyy netistä. Tässä esityksessä käydään läpi raportin suositukset. Raportti kattaa kaikki 47 Euroopan neuvoston jäsenvaltiota. Se on vuosilta 2004-2010. Sosiologinen tiedonkeruu perustui kirjallisuuteen tai kenttätyöhön. Lainsäädäntö selvitettiin erilaisten raporttien mukaan. Suosituksia on 36. Raporttia käytetään dialogivälineenä. Suosituksista kerrotaan tarkemmin nauhoitetuissa ääniosuuksissa.
Asenteet HLBTI-ihmisiä kohtaan tulevat kriminalisaatiosta, sairasluokituksista, kansallisesta identiteetistä, uskonnosta ja perinteistä ja siitä, miten sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöjä nähdään julkisessa tilassa. Mediassa on stereotypiaa, vaikka tilanne onkin parantunut. Lainsäädännössä yhdenvertaisuuslainsäädäntö on tärkeä syrjinnän estämisessä. Maat eroavat toisistaan syrjintälakien suhteen. Sukupuoli-identiteetti on harvemmin yhdenvertaisuuslainsäädännössä. 20 maassa on aika selkeä syrjintälainsäädäntö.
Väkivalta on ongelma. Viranomaistiedot väkivallasta HLBT-ihmisten suhteen ovat hyvin vaillinaisia. 2008-2010 tapahtui 36 transfobista murhaa - eri puolilla Eurooppaa. Vihariksoslainsäädännössä on Euroopassa puutteita. Transfobinen motivaatio viharikoslainsäädännössä on harvinaista, vain kahdessa maassa.
Kokoontumis-, yhdistymis- ja sananvapaus vaihtelee Euroopassa. Suurimassa osassa jäesnmaita ei ole suuria ongelmia. Kolmessa jäsenmaassa on ollut hankkeita homoseksuaalisen propagandan kriminalisoimiseksi. Venäjä on juuri nyt puheenaiheena. Pridetapahtumia ei voinut järjestää kaikissa maissa. Suositukset ovat selkeät.
Yksityisyydensuojassa on tapahtunut aika paljon viime aikoina. Keskeinen kysymys on sukupuoli-identiteetin tunnustaminen lain edessä ja perhe-elämä yleisesti. Sukupuoli-identiteetin tunnustaminen on ollut vaikea pala ihmisoikeustuomioistuimessa. Viimein päätettiin, että korjattu sukupuoli-identiteetti on tunnustettava. 24 valtiossa on selkeä lainsäädäntö sukupuolen korjauksesta ja sen tunnustamisesta. Sterilisaatio on edelleen ehtona suurimmassa osassa jäsenmaita. Ihmisoikeustuomioistuimesta ei ole vielä päätöstä. Avioeron suhteen (avioero vai rekisteröity parisuhde sukupuolen tunnustamisen edellytyksenä) vedotaan artiklaan 12, jolloin se jää jäsenmaan harkintaan. Ihmisoikeusvaltuutetun suositukset menevät pidemmälle kuin ihmisoikeustuomioistuimen nykykäytäntö.
Ihmsioikeustuomioistuin ei tunnusta vieläkään oikeutta rekisteröityyn parisuhteeseen tai tasa-arvoiseen avioliittoon eurooppalaisena standardina, koska artikla 12 vetoaa kunkin maan omaan lainsäädäntöön. Mutta nyt muodostuu tärkeäksi artikla 8: yksityisyydensuoja ja oikeus perhe-elämään. Siinä ei vedota kansalliseen lainsäädäntöön. Vuosi sitten ihmisoikeustuomioistuin määritteli: myös samaa sukupuolta olevat parit nauttivat myös perhe-elämän suojaa. Tämä voi johtaa merkittäviin muutoksiin tulevissa päätöksissä. Lähes puolet EU:n maista tunnustaa rekisteröidyn parisuhteen tai tasa-arvoisen avioliiton. Ihmisoikeustuomioistuimen kanta näihin liittoihin voi vähitellen muuttua.
Terveys., opetus ja työ: Opetuksessa on edelleen heteronormatiivinen oppimateriaali. Tietoa saa kovin vähän sukupuoli-identiteeteistä. Työssä syrjintää löytyy paljon. Puolet transihmisistä ei ilmaise työpaikalla sukupuoli-identiteettiä. Ammattiyhdistyksillä on ollut positiivinen rooli. Työttömyystilaistoissa transihmiset ovat enemmän työttöminä.
Terveys: luokitusjärjestelmät ovat ongelmallinen asia ihmisoikeusnäkökulmasta. Diagnostiikka kuuluu lääkäreille. Terveydenhuollossa on paljon ongelmia transihmisten osalta. On myös esteitä palveluiden käyttämiseen ja korvattavuuteen. Edelleen joissakin jäsenmaissa on sairausluokituksia, joissa homot ovat mukana. Ihmisoikeusvaltuutetun näkemyksen mukaan siitä riippumatta mikä on transihmisen diagnoosi, itsemäärämisoikeutta on kunnioitettava. Transihmisille on taattava paras mahdollinen terveydentila. Jos tautiluokituksista tulee este, niistä on päästävä eroon. Tässä törmäävät oikeusasiat, diagnoosiin liittyvät asiat ja itsemääräämisoikeus. Paraikaa WHO on tekemässä uusia luokituksia ja niistä voi tulla monimutkaisia asioita. Terveydenhuollon koulutukseen tulee kuulua transihmisten ihmisarvon kunnioittaminen.
Yleisökysymykseen vastauksena Sivonen uudellen palasi artikloihin 12 ja 8 ja niiden vaikutukseen ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä.
