Kouluissa laulatettavan musiikin asennevaikutuksiin puuttui HS:n mielipidesivuilla turkulainen sukupuolentututkimuksen dosentti Taru Leppänen (23.8, sivu C6). Hän viittasi lehdessä käytyyn keskusteluun kouluissa esiintyvästä vihapuheesta, jolle on "tyyppillistä kielteinen suhtautuminen maahanmuuttajiin, etnisiin vähemmistöihin ja ihmisten erilaisuuteen". Leppänen ei puheenvuorossaan mainitse asenteita seksuaalivähemmistöihin.
Leppänen toteaa, että suomalaisuus on alakoulujen musiikinkirjoissa ensisijaisesti miehiin liittyvä asia. "Maamme" esittää Suomeen maana kalliina isien. Linja jatkuu vuoden 1999 laulussa "Nostetaan lippu salkoon". Leppänen muistuttaa myös maakuntalauluista, jotka välittävät vahvaa yhteisöllisyyttä maakunnan sisällä, mutta muita kohtaan yhteisö on ankara, jopa väkivaltainen.
Kirjoittaja lainaa kasvatustieteilijä Sirpa Lappalaisen toteamusta siitä, että suomalaisen heteroseksuaalisen maskuliinisuuden tärkeä rakennusosa on valmius puolustaa fyysistä kansallista tilaa.
Leppänen sanoo, että suomalaisuuden esittäminen maskuliinisena ja sen kytkeminen väkivaltaan ei edistä peruskoulun opetussuunnitelman toteutumista. Suunnitelma esittää arvopohjaksi ihmisoikeudet, demokratian ja liudan muita arvoja. Leppäsen mielestä lauluohjelmistojen sensurointi ei ole ratkaisu ongelmaan. - Askel peruskoulun arvopohjan toteutumiselle olisi, että musiikin oppikirjoissa ja oppitunneilla nostettaisiin nationalismin, sukupuolen ja väkivallan teemoja esille ja käsiteltäisiin niitä kriittisesti oppilaiden kanssa.