Judith Butlerin kirja Hankala sukupuoli täyttää 20 vuotta. Kirja oli historiallinen käännekohta läntisessä feministisessä liikkeessä ja sukupuolten suhteiden akateemisessa tutkimuksessa. Kirjan syntyaikoihin sijoittuu monta poliittista liikettä: Affidamento, Third Wave -feminismi, postfeminismi, popfeminismi, The Riot Grrrls, cyberfeminismi. Erilaiset feministiset teoriat osoittivat, että naiset eivät olleetkaan yksi suuri joukko, "me", vaan oli erilaisia poliittisia liikkeitä.
Meni 16 vuotta, ennen kuin Butlerin teos saatiin suomeksi vuonna 2006. Alkusanoissa Butler kertoo, miten hän sai ideoita ajatteluunsa toimittuaan 14 vuotta USAn itärannikon homo- ja lesboyhteisöissä. Siellä hän "näki monenlaisia sukupuolia". ja "oli sukupuolien risteyksessä". Suomessa kuten monissa muissa maissa, nousi esiin lesbofeministejä, jotka kohdistivat kritiikkinsä heteromaaillman itsestäänselvyyksiin. Monet homomiehet kavahtivat tätä radikaalijoukkoa.
Butlerin teosta on pidetty vaikeaselkoisena ja akateemisena. Lukuinnostus helposti hyytyy vaikeuteen. Kun kirja oli Hesetan lukupiirissä, kirjan pohdintaan keväällä 2010 tarvittiin kolme kokoontumista.
Netissä on hauska tutkielma siitä, millainen oli kirjan ensimmäinen lukukokemus. Vastaajina oli 10 suomalaista tutkijaa. Monet olivat tutustuneet kirjaan jo pian sen ilmestymisen jälkeen, eli meillä ollaan hyvin selvillä, mitä maailmalla tapahtuu. Tuula Juvonen kertoo:
"Muistan istuneeni valtavassa täyteen ahdetussa luentosalissa kuuntelemassa pienen naisen pitämää erittäin hämmentävää alustusta aiheesta ”Paris is Burning” [1990, USA, ohj. Jennie Livingstone, SK]. Butlerin – – alustus meni kuitenkin konferenssimatkajännityksen ja aikaerorasituksen siivittämänä iloisesti kielellisen ja intellektuaalisen vastaanottohorisonttini yli. – – Seuraavana päivänä marssin suosiolla campusalueen kirjakauppaan ostamaan teoksen päästäkseni vihdoin viimein selville siitä, mistä edellisenä iltana oikein oli ollut puhe.
Kaikille englanninkielisen alkuperäisteoksen lukeminen on ollut iso urakka. Tuula Juvonen kertoi näin:
Kun yritin sitten lukea Gender Trouble -teosta itsekseni – – , ei siitä tahtonut tulla yhtään mitään. Kun sain käsiini kirjan saksankielisen käännöksen, aloin vihdoin päästä jyvälle siitä, mistä kirjassa on kysymys, ja poimin siitä jonkun ajatuksen myös tekeillä olevaan graduuni. Das Unbehagen der Geschlechter on minulla (käännösongelmistaan huolimatta) edelleen se alleviivatumpi ja luetumpi, vaikka olenkin sittemmin toki konsultoinut eri tarkoituksissa myös alkukielistä versiota.
Ja vielä yksi lainaus tästä tutkielmasta, Annamari Vänskä:
Butler-suomennosta on ollut antoisaa lukea, kirjaa lukee jälleen uusin silmin. Kirjassa korostuu se, kuinka tärkeää suomennosten tekeminen edelleen on kaikesta kansainvälisyyspuheesta ja akateemisen maailman kielellisestä anglosentrisyydestä huolimatta – tai ehkäpä juuri sen vuoksi. Harvinaisen selkeä Butler-suomennos ei korosta ainoastaan tämän teoksen suomentamisen merkittävyyttä, vaan ylipäätään, kuinka tärkeää – ja haasteellista – suomentaminen on. Tässä mielessä ne sukupolvet, jotka lukevat vain suomennetun Gender Troublen eli Hankalan sukupuolen, lukevat toisen kirjan kuin ne, jotka ovat oppineet Butlerinsa alkuperäistekstiä lukemalla.
http://www.helsinki.fi/jarj/sqs/sqs1_08/sqs12008karkulehto2.pdf
Juhlitaanko Suomessa missään kirjan 20-vuotispäivää? Jos ei ja aikoo lukea kirjan, voi aloittaa kritiikeistä, esim. tästä.
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Tietokirjallisuus&rid=1384