Suomalaisen joulun sanoittaja eli tasa-arvoisesti ystävänsä kanssa

  • Uutinen
  • Unknown
  • jnsto
Martti Korpilahden muistomerkki sijaitsee Jyväskylän Lounaispuistossa. Kuva Jyväskylän kaupungin sivuilta

Mielikuva kahden suomalaisen joulun perinnelaulun suomentajasta Martti Korpilahdesta (s. Forsgren, 1886-1938) on monipuolistunut.  Suomenkieliset sanat Sylvian joululauluun (säv Carl Collan, san Zachris Topelius) ja lauluun Heinillä härkien kaukalon (ransk kansansävelmä) tehneen opettajan sekä suojeluskunta- ja kotiseutumies Martti Korpilahden yksityiselämä sai julkisuutta hänen kotipitäjässään Korpilahdella ( nyk osa Jyväskylää) järjestetyn nimikkoviikon tiedotuksessa elokuussa 2022.

Maakuntalehti Keskisuomalainen kysyi nettiotsikossaan, oliko lukijalle uutta se, että Keski-Suomen kotiseutulaulun sanoittaja oli korostanut koulutyössä myönteisyyttä ja oli asunut miehen kanssa. Painetussa lehdessä teemaa ei nostettu otsikkoon.

Kotiseutuneuvos Markku Lahti taustoitti KSML:n laajassa reportaasissa (25.8.22), ettei Martti Korpilahti  "mennyt koskaan naimisiin, mutta hän eli yhdessä jyväskyläläisen opettaja Eino Peitsan kanssa".

Testamentissaan Korpilahti oli määrännyt kaikkien julkaisemiensa lauluvihkojen omistusoikeudet Eino Peitsalle. Peitsa eli Korpilahden jälkeen kuitenkin vain kolme vuotta ja menehtyi 38-vuotiaana jatkosodassa elokuussa 1941. 

Peitsan kuoltua perintöosuus siirtyi kansakoululaisten stipendirahastoksi, jonka käytöstä määräsi jyväskyläläisen Cygnaeuksen kansakoulun opettajakunta.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Kun Korpilahden kuolemasta tuli kuluneeksi 50 vuotta 1988 perustettiin Keski-Suomen maakuntarahastoon Martti Korpilahden nimikkorahasto.

Sanat Sylvian joululauluun Korpilahti kirjoitti 1918. Laulu oli siihen saakka elänyt ilmeisesti vain ruotsinkielisenä, alkuperäisnimeltään Sylvisa julvisa på Sicilien. Toiset suomenkieliset sanat Sylvian joululauluun teki Elina Vaara 1931.  Sanat Heinillä härkien -lauluun Korpilahti julkaisi 1926.  

Korpilahden sanoituksesta Ivar Widenin sävelmään "Männikkömetsät ja rantojen raidat" tuli Keski-Suomen kotiseutulaulu.  Maakunnallisesti hyvin tunnettu on myös Aulis Raitalan sävelmään tehty "Oi Päijät Seutuvilla Päijänteen" (Laulu synnyinseudulle).

Nimi elää myös urheiluseurassa

Martti Korpilahden muistoa pidetään Korpilahdella aktiivisesti esillä. 

Vanha päätien linjaus kirkonkylässä  on nimetty Martin poluksi. Sen varrella ovat sekä hänen synnyinkotinsa että pitkäaikainen asuntonsa. Korpilahden kotiseutumuseo toimii Martinpolulla vanhassa kellotapulissa sankarihautausmaan kupeessa. 

Martti Korpilahden nimi elää myös urheiluseurassa Korpilahden Martti. Se on Asiakastiedon maininnan mukaan aloittanut nykyisen toimintansa 2010. Seuran keskittyy nettisivujensa perusteella mm lasten liikuntaan.  Korpilahden Martti lienee harvoja suomalaisia urheiluseuroja, joiden nimi henkilöityy näinkin paljon suomalaiseen elämäntapa-ja tasa-arvohistoriaan. 

Eläessään Korpilahti kuului Jyväskylän eliittiin ja oli mm Suojeluskunnan kautta vahvasti verkostoitunut. Korpilahden ja jyväskyläläisestä Hannikaisten musiikkiiperheestä nousseen  Ilmari Hannikaisen kerrotaan kuuluneen kauppaneuvos Hanna Parviaisen ja arkkitehti Wivi Lönnin ystäväpiiriin. 

Juhlaviikon aikana esitetyt tiedot Martti Korpilahden elämästä eivät olleet mitenkään uusia, mutta kotiseutumiehen julkisuuskuvaan ne eivät olleet kuuluneet. 

Jyväskylän Lounaispuistossa on kuvanveistäjä Pauli Koskisen tekemä Martti Korpilahden muistomerkki.

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!