Huhtikuussa 2019 asetettu translainsäädännön uudistamisen valmistelutyöryhmä on julkaissut raporttinsa. Työryhmän tehtävänä oli esittää vaihtoehtoiset ratkaisut transsukupuolisia ja muita sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä koskevan lainsäädännön kehittämiseksi.
Tammikuun lopussa valmiiksi saatu 50-sivuinen "Vaihtoehtoiset sääntelymallit sukupuolivähemmistöjen oikeudellisen aseman järjestämiseksi" -raportti on esillä sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla.
Työryhmä esittelee kaksi vaihtoehtoista mallia: lähinnä lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamiseen keskittyvän suppean ja oikeudellisen sukupuolen lääketieteellisistä toimenpiteistä erottavan laajan. Molempien vaihtoehtojen kohdalla on käsitellään kokonaisuuksia yksityiskohtaisemmin ja esitellään vaihtoehtoisia elementtejä.
Raportissa mainitaan kesäkuun 2019 alussa hyväksytty hallitusohjelma ja siihen liittyvät kirjaukset sukupuolivähemmistöjä koskettavasta lakiuudistushankkeesta.
- Säädetään itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolen vahvistamisesta. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan ja lääketieteelliset hoidot eriytetään juridisen sukupuolen korjauksesta. Sukupuolen voi hakemuksesta korjata täysi-ikäinen henkilö, joka esittää perustellun selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen. Sukupuolen korjaamiseen tulee harkinta-aika. Henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luovutaan osana henkilötunnuksen uudistamista valtiovarainministeriön selvityksen pohjalta.
- Intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan ja luovutaan pienten lasten kosmeettisesta, ei-lääketieteellisestä sukuelinkirurgiasta.
Raportissa arvioidaan sukupuolivähemmistöjä koskettavan lainsäädäännön nykytilaa perustuslain, naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevan lain, avioliittolain ja sen muutoksen sekä muun sellaisen lainsäädännön, jossa sukupuolelle annetaan merkitystä, kautta. Lakimuutosta tarkastellaan eri ministeriöiden hallinnonalojen kautta. Tarkasteltavia yksityiskohtia ovat myös ikäraja ja sukupuolen vahvistamiseen liittyvä harkinta-aika.
Lisäksi esillä ovat niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin esitykset, suositukset ja huomiot Suomen translainsäädäännön ja intersukupuolisia koskevan lainsäädännön nykytilasta.
Raportissa käydään läpi useiden muiden maiden aihepiiriä koskevaa lainsäädäntöä. Tarkastelun kohteena ovat myös kolmas juridinen sukupuolivaihtoehto ja muunsukupuolisuus.
Raportin tiivistelmässä todetaan, että voimassa oleva translainsäädäntö on vanhentunut eikä se kaikilta osin täytä nykyisiä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden asettamia vaatimuksia. Kiireellisin lainsäädännön uudistamistarve kohdistuu raportin mukaan lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamiseen. Uudistamisen pohjaksi esitetään mallia muista Pohjoismaista.
Työryhmä kiinnittää huomiota myös alaikäisten transsukupuolisten asemaan. Sen mukaan hallitusohjelmakirjaus ei kokonaisuudessaan tunnista työryhmän havaitsemia haasteita. Työryhmä esittää oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen ikärajan asettamista 15 ikävuoteen.
Raportissa mainitaan, että transsukupuolisuus ja muunsukupuolisuus olisivat yleistyneet merkittävästi, ja mainitaan ilmiön olevan globaalin ja syiden olevan tuntemattomia. Väitettä ei kuitenkaan perustella tarkemmin, mutta ilmiön katsotaan kuitenkin asettavan haasteita maamme terveydenhuoltojärjestelmälle.
Toistaiseksi ei ole vielä tarkkaa tietoa jatkoaikataulusta.
