Maanantaina 9. joulukuuta MOT-ohjelmassa Yle TV1:ssä käsiteltiin 27-vuotiaan Nitan tarinaa. Hän kävi läpi sukupuolenkorjausprosessin, mutta on sen jälkeen alkanut katua asiaa.
Nitan mukaan hänen mielenterveysongelmiaan ei otettu huomioon ennen sukupuolenkorjausprosessin aloittamista. Nyt hän toivoo, ettei olisi lähtenyt transprosessiin, vaan että olisi ollut tarjolla muita tapoja käsitellä ongelmiaan. Taustalla oli psyykkistä oireilua murrosiästä lähtien: vakavaa masennusta ja dissosiaatio-oireilua sekä ahdistusta, syömishäiriötä ja itsetuhoisuutta.
Korjausprosessin jälkeen Nita eli miehenä useamman vuoden. Nyt hän on detransitioitunut eli haluaa elää jälleen naisena. Ylen verkkosivuilla kerrotaan, että Nita haluaa kertoa oman tarinansa, koska hänestä transaiheesta on annettu mediassa liian yksipuolinen ja mustavalkoinen kuva. Hän kokee myös, että omassa elämänpiirissään elänyt tieto ja tarinat olivat yksipuolisia.
Katujien tarkkaa määrää ei tiedetä
Sukupuolenkorjausprosessin läpikäymistä katuvien osuuden ei oleteta olevan suuri, vaan kyseessä olevan yksittäisiä henkilöitä. Arviot määrästä vaihtelevat prosentin murto-osista muutamaan prosenttiin.
Suomessa ja eräissä muissa maissa on aloitettu selvitystyö siitä, kuinka moni katuu myöhemmin transitiotaan ja miksi. Toistaiseksi asiasta ei ole olemassa kattavaa tutkimustietoa. Suomessa selvitystyötä tekee HUS:in sukupuoli-identitettitutkimuspoliklinikka. Selvityksessä halutaan kartoittaa, millaista apua detransitiotuneet tarvitsevat ja mitä voidaan ottaa opiksi jälkeen päin, jotta detransition tarvetta esiintyisi mahdollisimman vähän.
Ylen artikkelissa todetaan myös, että nuorten sukupuoli-identiteetin arviointi on haaste lääkäreille. Lääkärit pitävät erityisenä haasteena sen arvioimista, milloin sukupuoli-identiteetti on niin luja ja selkeä, että olisi perusteltua aloittaa lääketieteelliset hoidot.
Trasek kritisoi MOT-ohjelman tapaa käsitellä aihepiiriä
Transsukupuolisten ja intersukupuolisten asiaa ajava Trasek ry ottaa kantaa 9. joulukuuta esitettyyn MOT-ohjelmaan. Se pitää myönteisenä, että detransitioitumisesta sekä (trans)nuorten tarpeista syntyy yhä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Sen sijaan kritiikkiä annetaan aihepiirin käsittelytavasta.
Trasekin mukaan on tärkeää kiinnittää huomioita nuorten mielenterveysongelmiin ja kysyä, miten heitä voi parhaiten tukea. Samalla tavalla on olennaista kysyä, miten vanhempia tuetaan ja miten heille annetaan tutkimukseen perustuvaa tietoa niin lasten ja nuorten mielenterveysongelmista kuin myös sukupuolen moninaisuudesta.
Trasek toteaa ohjelmassa valitettavasti sekoittuvan useassa kohdassa kaksi eri asiaa: nuorten mielenterveysongelmat ja sukupuoliristiriita. Toimittaja tekee kannanoton mukaan perustelemattomia johtopäätöksiä näiden yhteydestä.
- Trasek haluaa kiinnittää huomion siihen, miten ohjelman kehystys tuottaa hyvin yksipuolisen ja sensaationhakuisen kuvan transnuorten hoidoista ja aiheuttaa näin sekä transvihaa että psyykkistä kuormitusta jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevalle vähemmistölle.
Trasekin kannanotossa myös katsotaan, että ohjelmassa sekoitetaan lääketieteellinen transitio ja sosiaalinen transitio. Siinä yhdistetään myös useamman kerran nuorille ja aikuisille tarjottavat hoidot ja jätetään kokonaan selventämättä, miten nuorten ja aikuisten hoitopolut eroavat toisistaan.
Suomessa translakiuudistus vireillä
Suomessa on työn alla translakiuudistus, jossa erotetaan juridisen sukupuolen vahvistaminen lääketieteellisistä sukupuolenkorjaushoidoista.
Nykyän Suomi on Pohjoismaista ainoa, jossa juridisen sukupuolen vahvistaminen edellyttää hedelmättömyyttä. Hallitusohjelman mukaan juridisen sukupuolen vahvistamisen lisääntymiskuvuttömyysvaatimus poistetaan. Keskusta-vasemmistolaisen hallituksen suunnitelmien mukaan juridisen sukupuolen vahvistaminen on tulossa mahdolliseksi vain täysi-ikäiselle. Suomen uuden hallituksen tarkoituksena on myös kieltää intersukupuolisten pienten lasten kosmeettinen, ei-lääketieteellinen sukuelinkirurgia.
Juridisen sukupuolen vahvistamisen helpottamisen katsotaan antavan mahdollisuuden elää sukupuoltaan tosielämässä entistä kokonaisvaltaisemmin ja samalla antavan kokemusta ennen mahdollisia lääketieteellisiä hoitoja.
