Euroopan Unioni on laajentunut 25 maan yhteisöksi, kun kymmenen uutta valtiota pääosin itäisestä Euroopasta liittyi jäseneksi. Ensimmäisinä mukaan ehättivät Viro, Latvia, Liettua ja Kypros, joissa EU-liput nostettiin salkoihin keskiyöllä Suomen aikaa. Tuntia myöhemmin, kun seuraava aikavyöhyke vaihtoi vuorokautta, tulivat Tshekki, Unkari, Malta, Slovakia, Slovenia ja Puola mukaan.
Uusissa maissa on juhlittu liittymistä konsertein, ilotulituksin ja puhein. Esimerkiksi Virossa Toomepean mäellä maan pääministeri Juhan Parts kertoi, että maa palaa "siihen joukkoon, johon kuulummekin; yhteisöön, jolla on kanssamme samat arvot ja tulevaisuuden visiot".
Euroopan Unioni on vaatinut jäsenehdokkailtaan ihmisoikeuksien tunnustamista lainsäädännössä ja käytännön elämässä. Erityisesti EU-parlamentti on ottanut seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet esiin. Entisissä itäisen Euroopan maissa asenteeteet vähemmistöjä kohtaan ovat olleet melko konservatiivisia - erityisesti alueen katolisissa maissa. Unioniin liittyminen parantanee ajan mittaan mm. homojen ja lesbojen asemaa uusissakin jäsenmaissa, sillä yksittäisten maiden ihmisoikeuksiin todennäköisesti kiinnitetään kansainvälisestikin enemmän huomiota.
Matkustaminen uusissa EU-maissa vaatii edelleen passin tai tuoreen henkilökortin, sillä uudet jäsenmaat eivät kuulu schengen-alueeseen. Vanhoista jäsenmaista sopimukseen eivät kuulu Irlanti ja Iso-Britannia.