Lakivaliokunta antoi perjantaina mietintönsä avioliittolain liitännäislaeista

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren
  • 19

Eduskunnan lakivaliokunta antoi perjantaina 11. joulukuuta järjestetyssä kokouksessaan mietintönsä hallituksen esityksestä tasa-arvoisen avioliittolain liitännäislaeista, eli "hallituksen esitystä eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi".

Esityksessään hallitus jätti esittämättä hedelmöityshoitolain muutosta, ja siten äitiyslakia. Lakivaliokunnan mielestä hedelmöityshoitolakia on tulevaisuudessa muutettava lapsen edun huomioimiseksi sateenkaariperheissä. Käytännössä tämä tarkoittaisi Sateenkaariperheet ry:n mukaan ainakin äitiyslain säätämistä.

Sateenkaariperheet ry pitää lakivaliokunnan kantaa "pienenä voittona". Sateenkaariperheet kritisoi hallituksen lakiesityksen puutteellisuutta juuri siksi, koska äitiyslaki ei sisältynyt hallituksen esitykseen.

- Nykytilan säilyttäminen avioliittolain muuttuessa sukupuolineutraaliksi ei saadun selvityksen valossa ole yhdenvertaisuussyistä ihanteellinen eikä lapsen edun kannalta ongelmaton. Valiokunta pitää tärkeänä, että hedelmöityshoitolain muutostarpeita jatkossa arvioidaan kiinnittäen erityistä huomiota vanhemmuuteen ja lapsen asemaan liittyviin kysymyksiin, todetaan mietinnössä.

Äitiyslaki on oikeusministeriön jo valmistelema, mutta edellinen eduskunta ei kristillisdemokraattien vastustuksen vuoksi ottanut asiaa käsiteltäväksi. Koska nykyhallituskaan äitiyslakia ottanut edistettäväkseen, pyrkii Sateenkaariperheet ry tuomaan asian eduskunnan käsiteltäväksi samansisältöisenä kansalaisaloitteena. Marraskuun lopussa julkaistuun äitiyslakia koskevaan kansalaisaloitteeseen on jättänyt kannatusilmoituksensa 11. joulukuuta mennessä lähes 7 000 henkilöä.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Lakivaliokunnan mietinnössä todetaan, että asiantuntijakuulemisessa on tullut esiin myös transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annettuun lakiin kohdistuvia muita muutostarpeita, kuten nk. lisääntymiskyvyttömyyttä koskevan edellytyksen poistaminen. Mietinnössä todetaan, että kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat antaneet Suomelle huomautuksia kyseisestä edellytyksestä ja kehottaneet poistamaan sen.

- Koska esille nousseet muut muutostarpeet eivät liity avioliittolain muutokseen, niitä ei ole mahdollista arvioida eikä toteuttaa nyt käsiteltävänä olevan esityksen yhteydessä. Saadun selvityksen valossa transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muutostarpeiden kokonaistarkastelu on kuitenkin aiheellista, todetaan mietinnössä.

Päivitys klo 14.15: Liitännäislakipaketin käsittely päättyi lakivaliokunnassa

Antero Laukkanen (kd) ehdotti Laura Huhtasaaren (ps) kannattamana, että lakiehdotukset hylätään. Ehdotuksesta äänestettiin pohjana olevaa tarkistettua mietintöluonnosta vastaan. Äänin 10 – 2 (0 tyhjää) pohja hyväksyttiin. Laukkanen ja Huhtasaari jättivät mietintöön vastalauseen.

Nyt käsiteltävänä oleva liitännäislakeja koskeva hallituksen esitys ei sisällä muutoksia sosiaaliturvaetuuksia tai sosiaali- ja terveyspalveluita koskeviin lakeihin. Niitä koskeva esitys valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä ja myös se on tarkoitus antaa eduskunnalle niin, että muutokset voivat tulla voimaan maaliskuun 2017 alusta, samalla kuin tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan.

Lakivaliokunnan mietintö
Aitiyslaki.fi: Lakivaliokunta edellyttää sateenkaariperheiden lasten aseman huomioimista
Äitiyslaki-kansalaisaloitteen kannatusilmoitusten keruu alkanut
Sateenkaariperheet Facebookissa

19 kommenttia

  • 2 / 19
  • Tomppa
  • 11.12.2015, 16.46
Hieno tuon esityksen loppuosa:

VASTALAUSE
Perustelut
HE 65/2015 vp liittyy edellisen eduskunnan kansalaisaloitteen pohjalta hyväksymän avioliittolain muutoksen edellyttämiin liitännäislakimuutoksiin. Emme ole kannattaneet avioliittolain muuttamista sukupuolineutraaliksi. Hallitus esittää muutoksia kuuteen eri lakiin. Pidämme ehdotettuja liitännäislakeja erittäin ongelmallisina ja esitämme niiden hylkäämistä.
Esityksen valmistelu ei täytä hyvän hallinnon kriteereitä ja sitä on tarpeettomasti kiirehditty. Esityksessä yhtä yhteiskunnan keskeisintä lainsäädännöllistä instituutiota avioliittoa ja perheoikeutta sekä lastenoikeuksia koskevia muutoksia käsitellään teknisenä muutoksena, vaikka sen vaikutukset ulottuvat koko yhteiskunnan alueelle ja liittyvät yli 100 muuhun lakiin ja asetukseen. Esityksessä on myös jätetty huomiotta edellisen vaalikauden lakivaliokunnan perustelut, kun se hylkäsi avioliittolain muutokseen tähtäävän kansalaisaloitteen muun muassa näillä perusteilla:
"Aloitteessa ehdotettujen muutosten toteuttaminen edellyttäisi siten tällaisten [taloudellisten] ja mahdollisten muiden vaikutusten huolellista selvittämistä ja arvioimista sekä tarvittavien määrärahojen varaamista kyseiseen tarkoitukseen budjettikäsittelyn yhteydessä. — Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, että ennen näin merkittävien perheoikeudellisten lainsäädäntömuutosten toteuttamista tulisi laatia lapsivaikutusten arviointi. Asia nousi esille valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Lapsivaikutusten arviointi perustuu lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiseen vaatimukseen asettaa lapsen etu ensisijaiseksi kaikessa lapsiin kohdistuvassa päätöksenteossa. Myös oikeusministeriö suosittaa arvioinnin tekemistä ohjeissaan."
Vaikka kansalaisaloitteen kyseessä ollen lain valmisteluun liittyvä kehnous on selitettävissä ja ymmärrettävissä, ei samaa voi enää todeta niin sanotuista täydentävistä lakiesityksistä. Ei ole perusteltua eikä hyväksyttävää, että lain valmistelussa luovutaan pyrkimyksestä laadullisesti korkeatasoisesta valmistelusta, poikkihallinnollisesta yhteistyöstä ja laajasta lausunto- ja kuulemismenettelystä, niin ministeriössä kuin valiokunnassa. Voisi pikemminkin edellyttää, että kansalaisaloitteen puutteita ja virheitä pyrittäisiin nyt korjaamaan ja paikkaamaan. Näin ei kuitenkaan ole tehty.
Esityksestä puuttuvat eri hallinnonalaan liittyvät vaikutusten poikkihallinnolliset arvioinnit: perintökaari, perheoikeus ja sosiaaliturvan muutokset sekä taloudelliset vaikutukset. Esityksen muutokset ovat osin historiallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä ja koskettavat myös perusoikeuksia ja vaatisivat siksi asianmukaisesti järjestettyä laajaa lausuntokierrosta sekä vaikutusarviointia. Valmistelusta heijastuu näkemys isojen periaatteellisten kysymysten käsittelystä ikään kuin teknisinä yksityiskohtina. Esityksen mukaan rekisteröidyn parisuhteen voisi muuttaa avioliitoksi parisuhteen osapuolten yhteisellä ilmoituksella maistraattiin. Emme pidä hyväksyttävänä avioliiton solmimista pelkällä ilmoitusmenettelyllä ja edellytämme, että avioliittoon vihittävät jatkossakin antavat asiaan kuuluvan valan todistajien läsnä ollessa. Rekisteröidyn parisuhteen solmimisen yhteydestä nämä puuttuvat.
Esityksen mukaan rekisteröity parisuhde jäisi virallisena parisuhteen muotona edelleen voimaan niiden osalta, jotka ovat parisuhteensa jo rekisteröineet. Uusia rekisteröintejä ei kuitenkaan enää tehtäisi. Lainsäädännössä on jo olemassa useita erilaisia parisuhteen muotoja, jotka ovat nyt edelleen laajentumassa. Lisäsekavuutta tilanteeseen tuo aikomus rekisteröidä ulkomailla rekisteröidyt parit Suomessa, vaikka Suomessa ei enää ole kyseistä lakia. Tämä herättää kysymyksen yh-denvertaisesta kohtelusta. Esityksessä arvioidaan, että maistraatin työmäärä voi lisääntyneiden siviilivihkimysten myötä hetkellisesti kasvaa, mutta suurempaan kasvuun ei uskota. Esitys jättää huomioimatta sen, että kristilliset kirkot, jotka suorittavat suurimman osan avioliittoon vihkimisistä, eivät ole vielä muodostaneet kantaa uuteen tilanteeseen. On mahdollista, että avioliittokäsityksen eriytymisen seurauksena osa kirkkokunnista luopuu vihkimisoikeudesta. Tämä lisäisi maistraattien kuluja merkittävästi. Arvio maistraattien kasvavista kuluista voidaan tehdä uskottavasti vasta, kun kirkkokuntien päätökset ovat tiedossa.Esityksessä todetaan, että avioliittolain muutoksen tultua voimaan myös samaa sukupuolta olevat aviopuolisot voisivat adoptoida yhdessä. Tämä ei edellytä muutoksia adoptiolakiin. Pidämme erityisen moitittavana, ettei tämän lain valmistelussa ole tehty lainkaan lapsivaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arviointi tulee sisällyttää kaikkeen lapsiin kohdistuvaan lainsäädäntöön, aivan kuten eduskunta on edellyttänyt. Koska arviointi jätettiin tekemättä avioliittolain eduskuntakäsittelyssä viime kaudella, se olisi tullut tehdä nyt liitännäislakien yhteydessä, jolloin kanta adoptiolakiin olisi voitu muodostaa arvioinnissa saadun tiedon pohjalta. On myös huomattava, että merkittävä joukko maita tulee avioliittolain muutoksen myötä kieltämään adoptiot Suomeen, mikä vaikeuttaa kaikkien parien adoptiomahdollisuuksia.
Hallituksen esitykseen on sisällytetty myös muutos uskonnonvapauslakiin. Sen mukaan äiti ei enää yksinään voisi päättää lapsen liittämisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan, mikäli huoltajat ovat asiasta keskenään erimielisiä, vaan tarvittaisiin huoltajien yhteinen näkemys. Muutos koskisi kaikkia maamme perheitä, ei ainoastaan kahden naisen tai kahden miehen muodostamia suhteita. Oikeus kuulua uskonnolliseen yhdyskuntaan on lapselle kuuluva ihmis- ja perusoikeus. Esitys lisäisi juurettomuutta ja uskonnottomuutta sekä kaventaa osaltaan myönteistä uskonnonvapautta. Se myös vaikeuttaisi lasten arvokasvatusta kodeissa ja kouluissa.
Valtaosa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista piti valmistelua monin osin puutteellisena, joka korostaa valmistelun tarpeetonta kiirehtimistä ja huolimatonta valmistelua.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotukset hylätään.

Helsingissä 11.12.2015

AnteroLaukkanen kd
Laura Huhtasaari ps